keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kulttuurikutinan tapahtumia huhti-toukokuussa

Kevät etenee ja Kulttuurikutinaa-hankkeessa tapahtuu kaikenlaista huhtikuu-toukokuun aikana.

Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!
Tässä tietoa seuraavista tapahtumista:
  • ”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” –tilaisuus Imatralla ja Rauhassa 24.4.
  • Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa 25.4.
  • Kulttuurisuunnistus Imatralla 4.5.
  • Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille 7.5. Lappeenrannassa
  • Paikallisuusseminaari 22.5.
  • Atte Pajun kierätävä taidenäyttely 29.6-30.9. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa

”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” -tilaisuus Imatralla ja Rauhassa ke 24.4.

Tilaisuudessa mietitään millaisia oheispalveluita on mahdollista tarjota kylpyläasiakkaille sekä etsitään uusia kumppaneita ja ideoita. Tapahtuma on suunnattu erityisesti eteläkarjalaisille matkailun ja luovien alojen toimijoille: yrittäjille, yrittäjiksi aikovilla, järjestöille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuus alkaa Rauhassa Williporo-ravintolassa (Almintie 11) klo 9.30 ja Imatran kylpylällä (Purjekuja 2) klo 12.00. Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetus Lappeenrannasta, joka kulkee Lappeenrannasta Rauhaan, sieltä Imatran kylpylälle ja takaisin Lappeenrantaan. Päivän aikana kuullaan puheenvuoroina yritysesimerkkien tarinat, kylpylöiden edustajien ajatuksia siitä mitä palvelutarpeita kylpylämatkailijalla on sekä tietoiskut Leader-rahoituksesta ja Luova Etelä-Karjalasta.

Tilaisuus ja kuljetus ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen (heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963) 21.4. mennessä. Kerro ilmoittautuessasi myös osallistutko kuljetukseen.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n Maaseutukoordinaattori II-hankkeen kanssa. 
Lisätietoja ja päivän aikataulu (pdf).


Kompastu kulttuuriin: Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa to 25.4.

Teatteriryhmä Petrolin esittämiä ”Pieniä tarinanäytelmiä” nähdään Rautjärvellä ja Parikkalassa torstaina 25.4.2013. Näytelmät on ohjannut Johanna Juslin. Näytelmät ovat ilmaisia, kaikille avoimia ja kukin näytelmä kestää noin puoli tuntia.

Esitysajat ja paikat ovat:
klo 15.00 Hoivakoti Silamuskoti, Simpele (Änkiläntie 153)
klo 17.00 Rautjärven pääkirjasto, Simpele (Roihankatu 6)
klo 19.00 Tarnalan koulutalo, Parikkala (Niukkalantie 496) (Kahvia myytävänä ennen esitystä alkaen klo 18.30 ja esitys alkaa klo 19.)


Kulttuurisuunnistus Imatralla la 4.5.

Luova Etelä-Karjala esittäytyy ympäri Imatraa kaiken ikäisille lauantaina 4.5. klo 10–22. Vieraile taiteilijoiden työtiloissa, avoimissa teatteri- tai tanssiharjoituksissa, tutustu historiaan ja kerää samalla rasteilta leimoja! Suunnistajat palkitaan luovien toimijoiden tuotteilla. Lisätietoja saa Anna-Kaisa Ekiltä: anna-kaisa.ek(at)lut.fi, puh. 050 322 6907. Tapahtuman tarkemmat tiedot ja aikataulu päivitetään tänne Luova Etelä-Karjala-blogiin.


Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille ti 7.5. Lappeenrannassa

Kulttuurikutinaa järjestää koulutuksen "Tekijänoikeus – miten käytän toisen työtä ja huolehdin omista oikeuksistani" Lappeenrannan Kasinolla (Ainontie 10) ti 7.5. klo 8.30-13.00. Päivän puhujana on Juha Kallanranta Kopiostolta. Kallanranta on ollut useita vuosia Kopioston palveluksessa ja hänen päätyönään on viimeisten 15 vuoden ajan ollut kouluttaa ja opastaa tekijänoikeusasioissa oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, yrityksiä ja yksittäisiä henkilöitä. Kallanrannan osaamisalaansa ovat tekijänoikeudet luovilla aloilla laajasti, mm. musiikki, kuvataide ja elokuva.
Kopiosto on Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö.

Koulutus on ilmainen. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963

Juha Kallanranta ottaa mielellään etukäteen vastaan toiveita sen suhteen, mitä asioita aamupäivän aikana käsitellään, joten ilmoittautumisen yhteydessä voi myös kertoa toiveita koulutuksessa käsiteltävien teemojen suhteen.


Etelä-Karjalan monet kasvot -seminaari 22.5.

Savitaipaleen Olkkolan hovissa 22.5. klo 17.30-20.30. Pohditaan Etelä-Karjalaista identiteettiä ja sen hyödyntämistä erityisesti luovilla aloilla. Kulttuurikutinaa järjestää seminaarin yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa.


Kompastu kulttuuriin: Atte Pajun kiertävä taidenäyttely 29.6–30.9.

Kulttuurikutinaa järjestää kesällä kiertävän taidenäyttelyn, ”Taivaankansi pelakuu”, jossa on esillä Atte Pajun teoksia. Pajun näyttely on hankkeen ensimmäinen kokeilu kiertävästä taidenäyttelystä.

Näyttelyaikataulu: Parikkalan kirjasto: 29.6.–18.7., Simpeleen kirjasto: 20.7.–30.8. ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston galleria-aula: 2.-30.9.


Muistattehan, että Kulttuurikutinaa ottaa mielelläni vastaan ideoita luovilta tekijöitä eri tavoiksi kompastua kulttuuriin: tekijöitä, tiloja ja teoksia voi ehdottaa: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963. Kompastu kulttuuriin toiminta pyrkii erityisesti edistämään kulttuurin saavutettavuutta haja-asutusalueilla.


Luova Etelä-Karjalan toiminnan puitteissa on toivottu vapaamuotoisia kokoontumisia luovien alojen toimijoille ja aiomme järjestää tätä tarkoitusta varten tulevaisuudessa Luova Etelä-Karjala -iltoja, joiden pääasiallisena tarkoituksena on verkostoitua. Ensimmäinen tapaaminen tulee olemaan Imatralla Kulttuurisuunnistuksen jälkeen, mahdollisesti viikolla 19. Tiedotamme tästä tarkemmin lähempänä!

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Luovuutta Neitsytniemen kartanolla



Neitsytniemen kartano on eri tavoin mukana Luova Etelä-Karjala -toiminnassa. Haastattelimme yrittäjä Kirsi Keskitaloa kartanon toiminnasta.

Miten sinusta tuli yrittäjä Neitsytniemen kartanoon?
Perustin yrityksen MarkkinointiKikka Oy 3 vuotta sitten. Tätä ennen olin toiminut kappakeskusjohtajana eri puolilla Suomea vastaten mm. 3 uuden kauppakeskuksen kaupallisista avauksista. Olen aina halunnut perustaa oman yrityksen ja kun Neitsytniemen Kartanoon etsittiin yrittäjää, totesin, että nyt on sen aika.

Olin toiminut kartanoemäntänä sekä ravintola- sekä hotellinjohtajana aiemmin, joten tämä ala oli tuttu avaamisprosesseista alkaen. Koska olen kotoisin Imatralta, sekä olin työskennellyt täällä mm. Imatran Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajana, oli mukava palata omaan kotikaupunkiin ja tehdä yhteistyötä tuttujen ihmisten kanssa.

Oliko kulttuuri osa kartanon toimintaa alusta lähtien?
Neitsytniemen Kartano on yksi Imatran kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ja kauneimpia rakennuksia ja maisema on kuin maalauksesta upean Vuoksi-näkymän kera. Paikka on siis kuin taideteos jo itsessään.

Kauppakeskusten avajaismarkkinointiin sekä muuhun markkinointiin kuului paljon tapahtumien tuottamista ja järjestelyjä erilaisine ohjelmineen. Tein myös käsikirjoituksia ja ohjauksia tv- sekä radiomainoksiin. Jo toimintasuunnitelmassani otin kulttuurin ja taiteen tekemisen täällä huomioon.
Puitteet ovat ihanteelliset musiikkiesityksille,  pienimuotoiselle teatterille sekä myös erilaisille taidenäyttelyille. Kartanossa on ollut musiikkiesityksiä, pieniä konsertteja ja viime syksynä mm. musiikkimatka Viipuriin Linjuriautolla.

Mitä toimintoja kartanossa on ja miten se on avoinna?
Neitsytniemen Kartano toimii A-oikeuksin varustettuna tilausravintolana ja on pääsääntöisesti  avoinna vain etukäteen tilattaessa. Ravintolassa pidetään paljon erilaisia perhejuhlia ympäri vuoden; ristiäisiä, rippijuhlia, häitä sekä muistotilaisuuksia. Kartanolla on myös kokousvälineet, videotykki, valkokangas ja äänentoistolaitteet, joten täällä voi pitää kokouksia sekä erilaisia koulutustilaisuuksia. Ravintola on avoinna yleisölle myös erilaisina juhlapäivinä, kuten esim. vappupäivänä, äitienpäivänä sekä isänpäivänä ja BB-viikolla lounasaikaan. Neitsytniemen Kartanolla on avoimet ovet myös kulttuurisuunnistuksen päivänä kello 19-22 ja täällä on opastettuja kierroksia aina tasatunnein.

Kartanolla on vierashuoneita majoitukseen tällä hetkellä 5 kpl ja kesäksi otetaan käyttöön vielä remontoitu huoneisto esim. perhemajoitukseen. Huoneistoon on rakennettu myös keittiö, joten se soveltuu nk. omatoimilomailuun mökkimajoituksen tavoin. Kartanon sisällä on vuokrattavissa saunaosasto takkahuoneineen sekä pihalla vanha mökkityylinen pihasauna kylpytynnyrin kera. Neitsytniemen rannassa on Vuoksi-Kruununpuistoprojektin myötä rakennettu uusi kalastuslaituri sekä parkkipaikka vesi-wc:n kanssa. Kartanolla myydään kalastuslupia.

Mistä nousi ajatus Neitsytniemen paroni –näytelmän kirjoittamiseen?
Jo pikkutyttönä harrastin teatterintekemistä, laulua sekä tanssia, joten juuret esiintymiseen ja taiteen tekemiseen löytyvät jo sieltä. Aikuisena olen esiintynyt muutamassa musiikkinäytelmässä eri harrastajaryhmissä sekä kuulunut mm. Lappeenranna Kesäteatteri ry:n hallitukseen. Olen työskennellyt myös radiossa, erilaisten tapahtumien juontajana sekä messuemäntänä, joten esiintyminen on aina kuulunut elämääni.

Haaveenani on aina ollut kirjoittaa ja ohjata oikea näytelmä ja jossakin vaiheessa mahdollisesti myös kirja. Joku viisas on joskus sanonut: "älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi" ja minä päätin toteuttaa tätä neuvoa; ensin ryhtymällä yrittäjäksi ja nyt kirjoittamalla näytelmän.


Neitsytniemen Paroni -näytelmässä valmistaudutaan Paroni Edward von Nottbeckin syntymäpäiviin.
Valitsin aiheen ehkä juuri siksi, että sekä paroni että minä olemme molemmat syntyneet 22.4. ja siksi aihe oli läheinen minulle. Näytelmässä on historian havinaa, , naurua, laulua, jännitystä ja upeat puitteet. Faktatarinoita ja fiktiivisiä henkilöitä ja -tilanteita sopivasti sekaisin. Näyttelijät tulevat Irti-teatterista ja Temuta:sta ja olen saanut heiltä paljon apua ohjauksessa. Iso kiitos näytelmän toteuttamisesta kuuluu Henna Laitiselle ja Anne Suomalaiselle, joiden kautta sain näytelmään aivan mahtavat ja taitavat näyttelijät sekä soittajat.

Neitsytniemen Paronin ensi-ilta on 28.4.2013 kello 16.00 ja seuraavat näytökset ovat  torstaina 2.5. ja tiistaina 7.5. kello 18 sekä äitienpäivänä kello 16.30 Lippuja myydän ovelta. Ennakkovaraukset tulee tehdä puhelimitse 040 159 1911 tai sähköpostilla kirsi.keskitalo@neitsytniemenkartano.com.

Näytelmässä esiintyvät:
Paroni: Jukka Rippe Riikonen, Hubert-herra Helsingistä: Sami Sivonen, Hubertin täti: Kirsi Luostarinen, kartanon piiat: Mia Winberg ja Suvi-Sisko Villanen.
Musiikki: Vilma Kuikka ja Elina Kukkonen Itse vilahdan näytelmässä pienessä roolissa paronittarena.

Tervetuloa kauniiseen Neitsytniemen Kartanoon!



torstai 21. maaliskuuta 2013

Murhamysteerien jäljillä



Tällä kertaa Luova Etelä-Karjala -blogin kysymyksiin vastasi eteläkarjalainen luova tekijä, "Murhamysteerit" -ohjelmapalvelun Katja Palmu. Mysteereitä voi tilata erilaisiin tilaisuuksiin. Kaikki Design Katja Palmun murhamysteerit ovat Katjan itsensä käsikirjoittamia ja hän käyttää suomalaisia alihankkijoita tai keikkalaisia niiden toteuttamiseen.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Katja Palmu, yrittäjä. Pyöritän murhamysteerit ohjelmapalvelua, lisäksi löytyy pienyrittäjien verkkokoulu: markkinointiopisto.fi ja olen myös videomarkkinointityökalujen jälleenmyyjä. Töitä riittää. Lisää uusia ohjelmapalveluja myös tulossa.

Mistä idea Murhamysteereihin lähti?

En enää muista, mikä vuosi oli kyseessä, olisiko ollut 2006 kun katsoin telkkarista Tyttökultia. Amerikkalaisen tv-sarjan tytöt olivat murhamysteeriristeilyllä. Siitä se ajatus sitten lähti. 



Millaisia palvelupaketteja tarjoat?

Murhamysteerit on saatavilla koko Suomeen 10 - 80 hengen ryhmille.
Osallistujat saavat etukäteen pelaajanoppaat, joissa on osallistumisohjeet sekä jokaiselle oma rooli. Murhamysteerin vetäjä saapuu paikalle rekvisiitan ja pelimateriaalien kera ja pitää huolen siitä, että juoni etenee käsikirjoituksen mukaan. Murhamysteeri ei ole paikkaan sidonnainen, vaan voidaan olla myös asiakkaan omissa tiloissa.

Minkälaista yhteistyötä teet muiden toimijoiden kanssa? Minkälaisia yhteistyökuvioita tahtoisit jatkossa?

Erilaisia yhteistyökuvioita on vuosien varrella kokeiltu, mutta toimivaa konseptia en ole siihen löytänyt. Tällä hetkellä suurin osa keikoista tulee itselleni suoraan ja tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Oulussa on toimiva yhteistyö Konffan kanssa. Itselläni on koulutettujen keikkalaisten verkosto ympäri Suomen. Tällä hetkellä en yhteistyökumppaneita etsi, mutta olen toki avoin uusille ideoille.

Minkälaisia asiakkaita sinulla on ollut? Minkälaista kysyntää on?

Asiakkaita olen löytänyt laidasta laitaan, ihan ympäri Suomea. Oulussa on ollut pohjoisimmat mysteerit. Suurin osa on yrityksiä, mutta myös murhamysteerisynttäreitä olemme järjestäneet. Murhamysteerit alkaa jo olla tuttu ja sitä osataan jo etsiä verkosta. Paljon tulee myös uusia asiakkaita suositusten perusteella.

Kuinka murhamysteerin luominen käytännössä etenee?

Ensin tarvitaan idea aikakaudesta ja tapahtuma, jonne on osallistujat kutsuttu. Sitten juonen runko, kuka on murhaaja, kuka murhataan ja motiivi.
Viimeiseksi on haasteellisinta tehdä todistusainiesto, joka tukee motiivia.
Lisäksi täytyy tehdä pelaajanopas, pelirahat, nimikyltit ym materiaali.
Sitten täytyy toki varmistaa, että asiat/esineet joita mysteeriin kirjoitan kuuluvat kyseiseen aikakauten.

Kenelle suosittelet palveluitasi?

Suosittelen murhamysteeriä yrityksille tykypäivään, pikkujouluihin tai asiakastilaisuuteen.

Miksi Murhamysteerin tilaaminen kannattaa?

Yhteistyötaidot kehittyvät ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus lisääntyy — hauskaa pitämällä! Tämä näkyy parempina tuloksina työpaikalla.
Murhamysteeri on saatavana myös englanninkielisenä eli sitä voi käyttää myös kielikylpynä.


Lisätietoa Murhamysteereistä löydät osoitteesta www.murhamysteerit.fi

Kuva: Katja Palmu

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Satutaiteilijan työpajalla



Tällä kertaa esittelyssä on luova tekijä Etelä-Karjalasta: satutaiteilija, artesaani Milja Talvikki, muutama vuosi sitten lemiläistynyt mikkeliläinen.  Miljan ensimmäinen satutaidenäyttely "Satumaisia satumaita" kiersi kirjastoissa lokakuusta 2011 kevääseen 2012 loppuen Imatran kylpylään. Satutaideteoksia on esillä kahvila Aleksandrassa Lappeenrannassa sekä Suomalaisessa kirjakaupassa, jossa nähtävillä on ajoittain vaihtuva teos. Sammonlahden kirjastossa kannattaa piipahtaa katsomassa lastenosastolla oleva Miljan seinämaalaus ”Sateenkaarikaupunki”.



Tällä hetkellä Milja Talvikilla on työtilat Savitaipaleen vanhan kirkonkoulun tiloissa. Vanhassa koulussa toimii myös monia muita luovia toimijoita. Kysyimme Miljalta muutaman kysymyksen hänen työpajastaan:

Miten päädyit avaamaan työhuoneen Savitaipaleen koululle?

”Seuraava varsinainen näyttelyni alkaa marraskuussa 2013 Imatran kulttuuritalo Virrasta jatkaen sieltä Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginkirjastoihin. Minulla on kotona 18 neliön työtila/varasto ja on käynyt selväksi, ettei näyttelyä siinä mahdu toteuttamaan. Mieheni kanssa mietimme ratkaisua jo pidemmän aikaa, ja sattumalta tammikuussa kuulin Savitaipaleen koulun vuokrattavista tiloista. Kun löytyi sopivan kokoinen huone, jossa vuokrakin pysyi kohtuullisena, niin se oli menoa.  Koska asumme pohjoisella puolella Lemiä, niin matkaankin menee vain kymmenen minuuttia.  Lisäksi houkutteli mahdollisuus pitää työhuonetta auki siten, että kiinnostuneet pääsevät käymään, katselemaan paikalla olevia teoksia ja uusien syntymistä.” 


Keitä muita koululla toimii? Teettekö koululla yhteistyötä eri toimijoiden kesken? Minkälaista yhteistyö on?

”Kolululla on mm. hampurilaisravintola-kahvila, kirpputori-käsityömyymälä, sisustuspuoti sekä luokallinen pieniä myyntipisteitä.  Yhteistyö toimijoiden kesken ja sen myötä toiminnan kehittäminen ottavat alkuaskeleitaan. Ennen kesää on tarkoitus saada kunnon opasteet, jotta mökkiläiset ja satunnaiset ohikulkijat osaavat pysähtyä tutustumaan uuteen elämään heränneeseen vanhaan kouluun.”

Mitä satutaiteilijan työpajalla tehdään? Mitä palveluja/tuotteita tarjoat?

”Rakennan seuraavan näyttelyni teoksia. Kunhan saan kangaspuut paikalle, niin kutominenkin pääsee vauhtiin. Teen itse teoksissani olevat kudonnaiset. Paljon työtä teettää materiaalien esivalmistelu, mistä johtuen minut löytää usein leikkaamasta kuteita. Myymälää minulla ei ole, mutta jotain pientä kehittelen kesäksi, kuten postikortteja, joita ei muualta saa. Hepparit Kepparit-näyttelyssä kiertäneet keppihevoset tulevat kevään aikana myyntiin.”


Miksi työpajallasi kannattaa vierailla?

”Luon satutaidetta lapsille ja vähän aikuisillekin tekstiili- ja sekatekniikoin. Vaikka varsinainen kohderyhmäni onkin satuikäiset lapset, niin aikuisetkin lumoutuvat teosteni äärellä. Etenkin käsityöharrastajat ovat kiinnostuneet tutkimaan teoksiani toteutuksen näkökulmasta. Työhuoneellani pääsee kurkistamaan kuinka mielikuvitus kohtaa todellisuuden monipuolisten kädentaitojen, tekstiilien ja kierrätysesineiden saadessa uusia ulottuvuuksia. 

Oveni on avoinna lauantaisin klo 11-15. Mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa nettisivuiltani. Tuliaisiakin saa tuoda. Sivuiltani löytyy kohta ”Haluatko tukea satutaidettani”, jossa on listattu mitä otan vastaan. En tosin aina itsekään tiedä mitä tarvitsen, joten jos nurkissa pyörii pientä rompetta, niin kannattaa tuoda minulle ennen kuin heittää roskiin.

Mottoni on: Vain mielikuvitus on rajana, eikä aina sekään!"



Lisätietoa Milja Talvikista löytyy osoitteessa: www.miljatalvikki.fi

Kuvat: Milja Talvikki 

maanantai 25. helmikuuta 2013

Bambuinen tiskirätti


Usein luovat ideat ja tuotteet voivat lähteä liikkeelle pienistä, arkisista asioista. Tässä Imatralla toimivan Susannan työhuoneen Susannan kertomus suosittujen bambuisten tiskirättien synnystä:

"Oli vuosi 2009, kun ensimmäinen Susannan Työhuoneen bambuinen tiskirätti syntyi.

Alkuperäinen ajatus bambukankaan käyttämisestä keittiöriepuna lähti tuttavaltani, joka ompeli mm. kestovaippoja bambuneuloksesta. Hän kertoi käyttävänsä yli jäänyttä silppua riepuina, sillä bambu ei haise, vaikka riepu jäisi likaiseksikin. Minusta se kuulosti hienolta, sillä käytin itse keittiössä vain talouspaperia, koska rätteihin koskeminen oli kuvottavinta, mitä tiesin.

Olin juuri opettelemassa kankaanpainantaa silkkipainotekniikalla ja tulin miettineeksi, että hajuton rätti olisi vielä hienompi asia, jos siinä olisi myös kaunis kuva. Niinpä valmistin ensimmäiset kappaleet kokeiluun muiden käyttötekstiilien ohella. Kuva-aiheeksi valitsin muodikkaan maatuskan.

Riepujen ensimmäiset asiakkaat ilmestyivät blogini kautta ja sitten lähdin myymään tuotteitani myös torille ja joulumyyjäisiin. Hyvin pian tiskirättien suosio yllätti minut ja nyt hiukan yli kolme vuotta myöhemmin bambutiskirätit ovat se artikkeli, josta Susannan Työhuone tunnetaan.

Tuotannossa on tällä hetkellä 17 erilaista kuosia kahtena värivaihtoehtona, ja myynti tapahtuu pääasiassa verkkokaupan ja jälleenmyyjien kautta.

Rievut ovat kasvattaneet suosiotaan tasaista tahtia, ja olen niitä kehittänyt matkan varrella vielä entistä parempaan suuntaan. Samalla kun myynti on kasvanut, olen myös joutunut tehostamaan työtapojani ja jättämään muut tekstiilituotteet kokonaan pois valikoimasta.

Paitsi riepujen mainioita käyttöominaisuuksia, asiakkaat arvostavat erityisesti iloisia, persoonallisia kuoseja. Muun muassa hupsut pöllöt, kissat, kanat, kodikkaat mökit, leivokset ja sammakot seikkailevat rievuissa, jotka tuovat arkisiin askareisiin hiukan iloa ja huolettomuutta."
 
Tarina ja kuvat: Susanna / Susannan työhuone


Bambuiset tiskirätit löydät Susannan työhuoneen verkkopuodista: puoti.susannantyohuone.net

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Hyvän meiningin festivaali


Kontufolk Ry sai vuonna 2012 Lappeenrannan kaupungin Vuoden asukastoimija -tittelin. Kontufolk Ry on jo kolmena vuonna järjestänyt samannimistä festivaalia Lappeenrannan Konnunsuolla. Luova Etelä-Karjala -tunnuksen sekä blogin tavoitteena on jakaa tietoa luovasta toiminnasta Etelä-Karjalassa, joten kyselimme Kontufolkin järjestäjiltä festivaalin synnystä ja sen järjestämisestä.

Mistä Kontufolk sai alkunsa?
Ennen Kontufolkia Joutsenon Honkalahdessa järjestettiin muutamana vuonna elonkorjuujuhlat, jonka pohjalta Kontufolk kasvoi. Vuonna 2009 tuntui aika kypsältä ensimmäisen festivaalin toteuttamiseen. Järjestäjät nostavat esille myös Joutsenossa vaikuttaneen nuorison musiikinharrastusmahdollisuuksien puolesta toimineen Matti Peltosen merkittävänä vaikuttimena tapahtuman synnylle. Tapahtuman teossa lähdettiin seuraamaan Lauri Kuosan ja Mia Moilasen ydinajatusta. Ensimmäisen tapahtuman kasaamista vuonna 2009 ajateltiin pitkälti sosiaalisena kokeiluna.

Paikanvalinta oli selvä alusta alkaen. Järjestäjien mukaan Konnunsuon juhlaladon ympäristö on ”mahottoman” viehättävä elokuisissa illoissa, vaikka heikot sähköjärjestelyt ja juoksevan veden puute ovatkin pieniä rasitteita.   

Tekijät ovat ystävystyneet festariharrastuksen parissa
Heti ensimmäisestä kokoontumisesta lähtien toteuttajia löytyi mukavasti eikä juuri kukaan ole jättäytynyt pois. Ehtimisiensä mukaan kukin tuuppii yhteistä hanketta eteenpäin. Nettifoorumi on olennainen työkalu ryhmähankkeille. Väljä porukka jakaa nettifoorumilla ajatuksia ja sopii tehtävä kerrallaan vastuista. Vuoden ympäri aktiivisia järjestäjiä on noin kymmenen henkilöä, kesää kohden porukka kasvaa ja itse tapahtumassa on nelisenkymmentä henkilöä hoitamassa lipunmyyntiä, ylläpitoa ja muuta tarpeellista. Tekemisen mukana on muovautunut omat orgaaniset toimintatavat.  Johonkin hommaan tarttunut tekee sitä sitten hyvin todennäköisesti jatkossakin.

”Lauri Kuosa on äänentoistoasiain ammattilainen ja vastaa siitä sekä musiikkitarjonnan kokonaiskuvasta. Mia Moilanen koordinoi  kokonaisuutta. Muilla on vaihtelevampia ja väljempiä tehtävänkuvia. Soitellen sotaan -tyyppisesti on välistä edetty, onneksi neuvokkuuden perikuva Partasen Juuso on osoittautunut maalivahdiksi, joka aina uudestaan pelastaa pelin jollain huimalla torjunnalla.” Kertoo markkinoinnista ja mediakontakteista vastaava Janne Vesivalo.


Festaripäiviä on tullut joka vuosi yksi lisää
Kolmantena vuonna kolmipäiväiset kemut olivat järjestäjien mukaan jo melko suuritöinen rutistus. Pahemmilta hölmöilyiltä on vältytty ja tekeminen tehostuu vuosi vuodelta, kun kokemusta karttuu. Toisaalta seikkailunmakuun alkaa sekoittua rutiinia.  Ajatus siitä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä, kirkastuu ja selkiytyy, kun tapahtumaa toteuttaa uudelleen. Meille on kehittynyt selkeämpiä pyrkimyksiä vaistonvaraisuuden oheen. Tunnustusta on alkanut tulla ja apurahojen saaminen tietenkin kannustaa merkittävästi.

Aluksi järjestäjillä oli moniin artisteihin tuttavuussuhteita entuudestaan, mutta tuntemattomatkin artistit ovat olleet varsin halukkaita lähtemään mukaan viimeistään tapahtuman luonteesta annetun pienen selonteon jälkeen.  Nykyään potentiaalisilta esiintyjiltä tulee hyvin paljon yhteydenottoja.

Vaikka tapahtuman pääpaino on ollut musiikissa, poikkitaiteellisuus oli tähtäimessä alusta alkaen. Aktiivisimmissa järjestäjissä on mukana taideopiskelijoita ja kuvataiteilijoita. Kolmantena vuonna etenkin varsin väkevästi nousi musiikin rinnalle muita taidemuotoja ja ruokakulttuuria.

”’Oudommatkin’ taidemuodot on esitettävä yleisölle luontevasti. Järjestäjä ei saa itse jäädä jumiin ennakkoluuloihin yleisön vastaanottokyvystä”, kommentoi Janne Vesivalo.

Kesällä 2012 Kontufolk teki yhteistyötä Konnunsuon vastaanottokeskuksen kanssa
Tapahtuma tarjosi vastaanottokeskukseen syrjään sijoitetuille turvapaikanhakijoille mahdollisuuden kohdata kantaväestöä ja toi vähän säpinää heidän arkeensa. Turvapaikanhakijoiden joukosta löytyi osaamista ja auttamisintoa. Heidän etnisen kenttäkeittiönsä herkut saivat kovasti kehuja. Turvapaikan hakijoiden heittäytyminen juhlintaan, tanssiin ja lauluun oli upeaa. Juhliminen ilman alkoholia oli järjestäjien mielestä ihailtavaa. Vaikka Kontufolkissa on anniskelualue, yleisöä pyritään kannustamaan muihin juhlimisen tapoihin kuin iän ikuiseen alkoholin kittaamiseen.

Vastaanottokeskukselta on myös löytynyt joitain todellisia helmiä, Vesivalo kertoo:
"Tsetsheni-laulajatar Liza Umarovan löytyminen vastaanottokeskukselta viime hetkellä oli uskomattoman mahtava juttu. 'Vähän kuin Madonna tulisi kylille', luonnehtivat jotkut tilannetta. Laulujensa takia kotimaastaan väkivalloin häädetty laulajatar puhui yleisölle tulkin välityksellä vapauden merkityksestä festivaalin alussa, herätti kyllä kaikki paikallaolijat arvostamaan mahdollisuuksiamme ja ymmärtämään itsestäänselvyyksiämme etuoikeuksina." 

Syrjäinen paikka ei haittaa yleisöä
Vaikka kesän 2012 avajaispäivänä vieraita oli 200, tapahtuma jäi hieman kävijätavoitteestaan. Todennäköisesti syynä olivat epävakaat säät. Aiempina vuosina on jouduttu käännyttämään ihmisiä käännyttämään pois portilta. Janne Vesivalon mukaan kesän 2012 tapahtuman torstaille sijoitettu avauspäivä veti jopa yllättävän hyvin väkeä. ”Päivän ohjelma oli musiikin varaan rakennuttu ja erityisesti suunniteltu proge-kaari oli poikkeuksellisen loistavasti onnistunut.”

Festareita ei haluta tyrkyttää kenellekään, koska meillä kaikilla on kuitenkin erilainen maku. Järjestäjät ovat tyytyväisiä siihen, että tästä huolimatta, festivaalit houkuttelevat paikalle erilaisia ihmisiä. Vesivalo kommentoi: ”Julisteet on haluttu pitää esteettisesti miellyttävinä, ei huutavina tai hyökkäävinä. Ne ovat olleet alusta alkaen kuvataiteilijoiden Karkki Mäkelän ja Janette Holmströmin käsialaa. Puskapuhelimella on tainnut sana parhaiten levitä. Lehdet ovat varsin mukavasti kirjoitelleet myös, Paikallislehti Joutsenolle erityisesti kiitos. Paikallista väkeä varten näitä juhlia on ensisijaisesti järjestetty.”

Pienen festivaalin järjetämisessä vaikeutena ovat muun muassa lupamaksut
Voittoa tavoittelemattomiin tahoihin ei olla totuttu Suomessa, sanoo Vesivalo: ”Taloudellisen riskin paineet ovat inhottava puoli touhussa. Toki jännitysmomentti virittää ja ryhdittää tekemistä. Erittäin auttavaisia tahoja on tiukoissa paikoissa löytynyt, onneksi. Markkinataloudessa marinoidussa maassa ei aina meinaa löytää ymmärrystä sille että jotain tehdään rahallista voittoa tavoittelematta. Lupamaksuja saa maksella loputtomiin. Taloudellisen vakauden hommaan toisi jos itse järjestäisimme anniskelun, vaan se aiheuttaisi arvolisävero-kuvioiden takia paljon lisätyötä. ”

Se, että ihmiset ostaisivat lippunsa ennakkoon, auttaisi paljon festaripäivien suunnittelussa. Etelä-Karjalassa lippujen ostaminen ennakkoon ei ole ollut tapana, kuten vaikka pääkaupunkiseudulla. Suhteessa muihin festivaaleihin, lippujen hinnat Kontufolkiin ovat hyvin pienet, Vesivalo toteaa: "Meidänkin liput maksaa suunnilleen sen minkä kalja kustantaa Flow -festivaaleilla. Luomumpaa ilman luomulisää hinnassa."

Tapahtumaa ei haluta tulevaisuudessakaan kasvattaa liikaa
Konnunsuon juhlalato on tapahtuman sydän, eikä vieraita voi ottaa enempää, kuin latoon kerralla mahtuu. Järjestäjät toteavat, että tapahtumassa voisi olla siemen kaupallisemmille ja isommillekin festareille, joita tuputtaa vaikka turisteille, mutta kiinnostus sellaisen järjestämiseen on toteuttajien keskuudessa hyvin vähäinen.


Millaisia suunnitelmia tulevalle kesälle on?
Päätökset ensi kesän tapahtumasta on vielä lyömättä lukkoon. Järjestäjät toivovat saavansa porukan taas kasaan ja homman eteenpäin.

Samalla porukalla toteutetaan sitä ennen pienimuotoisempia juttuja, kuten näyttely ja klubi-ilta maaliskuussa Lappeenrannan Galleria Hoi Sie:ssä. Aidosti talkoohenkistä väkeä tarvitaan järjestäjien mukaan aina.



Janne Vesivaloa haastateltiin sähköpostitse, kuvat Heini Kähkönen