Kulttuurisuunnistus onnistui mainiosti!

Luova Etelä-Karjala esittäytyi ympäri Imatraa Kulttuurisuunnistuksessa lauantaina 4.5. ja tapahtuma onnistui mainiosti! Valtavat kiitokset kaikille luoville toimijoille sekä suunnistajille! Uutisvuoksi kirjoitti meistä 5.5. sunnuntain lehteen puolitoista sivua. Etelä-Karjalan radio haastatteli minua perjantaina iltapäivällä ja haastattelu oli kiirinyt moniin korviin. Erään suunnistajan mukaan: ”oli niin mielenkiintoinen haastattelu, että piti lähteä katsomaan mitä täällä tapahtuu.”

Alkuverryttelyn veti Sami Sivonen IRTI-teatterista.

Aamu alkoi hilpeästi verryttelyllä, jossa demonstroitiin kaupunkisuunnistusta. ”Suunnistajalla on polvet tälleen vähän yhdessä, kartta kädessä ja pää pyörii!” Välillä piti tervehtiä kaupunginjohtajaa ja yrittää lainata talousjohtajalta viitonen. Kulttuurirastin kohdalla huudettiin: ”Wau!” Naurulihakset vertyivät kaikilla suunnistajilla ja lämminkin tuli.
 

Virkkukukkusen ateljeessa sai katsella tuotteiden valmistusta

Svetlana Luninan ja Reijo Mörön ateljee keräsi 45 vierasta!

 
Juttelin monen suunnistajan kanssa ja heistä moni kertoi aikovansa kiertää kaikki kohteet. Monet olivat lähteneet pyörillä viettämään liikuntapäivää. Eräs isä poikineen kertoi klo 13 mennessä keränneensä 9 leimaa ja aikovansa kerätä kaikki! Järjestäjinä mielestämme ensikertalaiseksi tapahtumaksi tämä veti hyvin väkeä: keskimäärin 15 vierailijat tienoilla joka paikassa, vaikka osa oli avoinna vain tunnin. Svetlana Luninan ja Reijo Mörön ateljee oli päivän yleisömagneetti huikealla 45:llä kävijällään!

Suunnistuskartan arvontakupongin palauttaneiden kesken arvoimme luovien tekijöiden lahjoittamat palkinnot ja voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti. Palkinnot ovat noudettavissa 21.5. asti Imatran pääkirjaston palautustiskiltä 2.kerroksesta.

Kirjaston aulassa luovat tekijät myivät tuotteitaan.

Toiveita on tullut, että kulttuuriin suunnistettaisiin jatkossakin. Kaiken palautteen olemme keränneet talteen ja kehitämme tapahtumaa niiden pohjalta. Ajankohtaa monet kiittelivät: mökkikausi ei vielä ollut alkanut, mutta oli tarpeeksi lämmintä, että pääsi pyöräilemään. Kun pohdimme mahdollista seuraavaa Kulttuurisuunnistusta, heräsi idea, jossa tapahtuma toteutettaisiin ravintolapäivän tapaan. Kaikki toimijat osaisivat mainostaa omaa tarjontaansa ja perustamme Facebookiin sivun tapahtumalle. Sieltä löytyy ajankohtaiset tiedot aiheesta. Sivu tulee olemaan avoin niin tapahtuman toteuttajille kuin yleisöllekin.

Neitsytniemen kartanon maisemat ovat hienot keväälläkin. 

Suunnistajat löysivät Konserttihovillekin ilman ongelmia.

Kuvat on ottanut Heini Kähkönen.

Millainen on sinun eteläkarjalaisuutesi?

Kuva: Mervi Raja, 2008

Kulttuurikutinaa -hanke ja Etelä-Karjalan liitto järjestävät seminaarin, jossa pohditaan eteläkarjalaisuutta ja sen tuotteistamista. Liitolla on tapana järjestää vuosittain kotiseutuseminaari, jossa pohditaan maakuntaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Viime vuonna aiheena oli mm. paikallismuseot.

Kulttuurikutinaa -hanke lähti seminaariyhteistyöhön, koska hanketyöntekijät ajattelivat voivansa tarjota myös luoville toimijoille foorumia maakunnan identiteetin pohdintaan. Erityisesti toivomme pohdintaa siitä, miten identiteettiä voisi tuotteistaa? Tai onko identiteetin tuotteistaminen edes mahdollista?

 ”Mie saatan lähtee Karjalast, mut Karjala ei lähe miust” – Etelä-Karjalan monet kasvot -ko­ti­­seutuseminaari järjestetään Savitaipaleen Olkkolan hovissa. Historiallisen ympäristönkin uskotaan kirvoittavan paikalletulijoiden kielenkantoja. Tilaisuus on kaikille avoin ja kaikki näkökulmat ovat tervetulleita.

Kuva: Mervi Raja, 2008

Tässä ote tilaisuuden tiedotteesta: "Keskustelua Etelä-Karjalasta ja eteläkarjalaisuudesta pohjustavat aktiivinen kansalaistoi­mija Tanja Karppinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja omintakeista eteläkar­jalai­suutta viestivän Virkkukoukkusen perustaja Tiina Kärkäs. Oman lusikkansa samaan soppaan pistävät imatralaisten nuorten taiteilijoiden Ajantappajat ry:n Santtu Määttänen sekä paikallisuutta viljelevistä teatteriesityksistä tuttu Minna Mänttäri lappeenrantalaisesta Teatteri KESY ry:stä."

Kahvitarjoilu alkaa Olkkolan hovissa 22.5.2013 kello 17.30 ja varsinainen ohjelma kello 18.00.

Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi 17.5.2013 mennessä suunnitteluavustaja Minna Taipaleelle Etelä-Karjalan liittoon puh. 040 1390 168 tai minna.taipale@ekarjala.fi.

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Anu Talkalta puh. 040 350 8111 ja anu.talka@ekarjala.fi.

Linkki tapahtuman julisteeseen
Linkki tapahtuman tiedotteeseen Etelä-Karjala-instituutin sivuilla
Linkki Etelä-Karjalan liiton sivuille



Viereinen kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro

Kulttuurikutinan tapahtumia huhti-toukokuussa

Kevät etenee ja Kulttuurikutinaa-hankkeessa tapahtuu kaikenlaista huhtikuu-toukokuun aikana.

Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!
Tässä tietoa seuraavista tapahtumista:

• ”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” –tilaisuus Imatralla ja Rauhassa 24.4.
• Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa 25.4.
• Kulttuurisuunnistus Imatralla 4.5.
• Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille 7.5. Lappeenrannassa
• Paikallisuusseminaari 22.5.
• Atte Pajun kierätävä taidenäyttely 29.6-30.9. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa

”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” -tilaisuus Imatralla ja Rauhassa ke 24.4.

Tilaisuudessa mietitään millaisia oheispalveluita on mahdollista tarjota kylpyläasiakkaille sekä etsitään uusia kumppaneita ja ideoita. Tapahtuma on suunnattu erityisesti eteläkarjalaisille matkailun ja luovien alojen toimijoille: yrittäjille, yrittäjiksi aikovilla, järjestöille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuus alkaa Rauhassa Williporo-ravintolassa (Almintie 11) klo 9.30 ja Imatran kylpylällä (Purjekuja 2) klo 12.00. Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetus Lappeenrannasta, joka kulkee Lappeenrannasta Rauhaan, sieltä Imatran kylpylälle ja takaisin Lappeenrantaan. Päivän aikana kuullaan puheenvuoroina yritysesimerkkien tarinat, kylpylöiden edustajien ajatuksia siitä mitä palvelutarpeita kylpylämatkailijalla on sekä tietoiskut Leader-rahoituksesta ja Luova Etelä-Karjalasta.

Tilaisuus ja kuljetus ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen (heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963) 21.4. mennessä. Kerro ilmoittautuessasi myös osallistutko kuljetukseen.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n Maaseutukoordinaattori II-hankkeen kanssa. 
Lisätietoja ja päivän aikataulu (pdf).


Kompastu kulttuuriin: Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa to 25.4.

Teatteriryhmä Petrolin esittämiä ”Pieniä tarinanäytelmiä” nähdään Rautjärvellä ja Parikkalassa torstaina 25.4.2013. Näytelmät on ohjannut Johanna Juslin. Näytelmät ovat ilmaisia, kaikille avoimia ja kukin näytelmä kestää noin puoli tuntia.

Esitysajat ja paikat ovat:
klo 15.00 Hoivakoti Silamuskoti, Simpele (Änkiläntie 153)
klo 17.00 Rautjärven pääkirjasto, Simpele (Roihankatu 6)
klo 19.00 Tarnalan koulutalo, Parikkala (Niukkalantie 496) (Kahvia myytävänä ennen esitystä alkaen klo 18.30 ja esitys alkaa klo 19.)


Kulttuurisuunnistus Imatralla la 4.5.

Luova Etelä-Karjala esittäytyy ympäri Imatraa kaiken ikäisille lauantaina 4.5. klo 10–22. Vieraile taiteilijoiden työtiloissa, avoimissa teatteri- tai tanssiharjoituksissa, tutustu historiaan ja kerää samalla rasteilta leimoja! Suunnistajat palkitaan luovien toimijoiden tuotteilla. Lisätietoja saa Anna-Kaisa Ekiltä: anna-kaisa.ek(at)lut.fi, puh. 050 322 6907. Tapahtuman tarkemmat tiedot ja aikataulu päivitetään tänne Luova Etelä-Karjala-blogiin.


Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille ti 7.5. Lappeenrannassa

Kulttuurikutinaa järjestää koulutuksen "Tekijänoikeus – miten käytän toisen työtä ja huolehdin omista oikeuksistani" Lappeenrannan Kasinolla (Ainontie 10) ti 7.5. klo 8.30-13.00. Päivän puhujana on Juha Kallanranta Kopiostolta. Kallanranta on ollut useita vuosia Kopioston palveluksessa ja hänen päätyönään on viimeisten 15 vuoden ajan ollut kouluttaa ja opastaa tekijänoikeusasioissa oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, yrityksiä ja yksittäisiä henkilöitä. Kallanrannan osaamisalaansa ovat tekijänoikeudet luovilla aloilla laajasti, mm. musiikki, kuvataide ja elokuva.
Kopiosto on Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö.

Koulutus on ilmainen. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963

Juha Kallanranta ottaa mielellään etukäteen vastaan toiveita sen suhteen, mitä asioita aamupäivän aikana käsitellään, joten ilmoittautumisen yhteydessä voi myös kertoa toiveita koulutuksessa käsiteltävien teemojen suhteen.


Etelä-Karjalan monet kasvot -seminaari 22.5.

Savitaipaleen Olkkolan hovissa 22.5. klo 17.30-20.30. Pohditaan Etelä-Karjalaista identiteettiä ja sen hyödyntämistä erityisesti luovilla aloilla. Kulttuurikutinaa järjestää seminaarin yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa.


Kompastu kulttuuriin: Atte Pajun kiertävä taidenäyttely 29.6–30.9.

Kulttuurikutinaa järjestää kesällä kiertävän taidenäyttelyn, ”Taivaankansi pelakuu”, jossa on esillä Atte Pajun teoksia. Pajun näyttely on hankkeen ensimmäinen kokeilu kiertävästä taidenäyttelystä.

Näyttelyaikataulu: Parikkalan kirjasto: 29.6.–18.7., Simpeleen kirjasto: 20.7.–30.8. ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston galleria-aula: 2.-30.9.


Muistattehan, että Kulttuurikutinaa ottaa mielelläni vastaan ideoita luovilta tekijöitä eri tavoiksi kompastua kulttuuriin: tekijöitä, tiloja ja teoksia voi ehdottaa: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963. Kompastu kulttuuriin toiminta pyrkii erityisesti edistämään kulttuurin saavutettavuutta haja-asutusalueilla.


Luova Etelä-Karjalan toiminnan puitteissa on toivottu vapaamuotoisia kokoontumisia luovien alojen toimijoille ja aiomme järjestää tätä tarkoitusta varten tulevaisuudessa Luova Etelä-Karjala -iltoja, joiden pääasiallisena tarkoituksena on verkostoitua. Ensimmäinen tapaaminen tulee olemaan Imatralla Kulttuurisuunnistuksen jälkeen, mahdollisesti viikolla 19. Tiedotamme tästä tarkemmin lähempänä!

Luovuutta Neitsytniemen kartanolla

Neitsytniemen kartano on eri tavoin mukana Luova Etelä-Karjala -toiminnassa. Haastattelimme yrittäjä Kirsi Keskitaloa kartanon toiminnasta.

Miten sinusta tuli yrittäjä Neitsytniemen kartanoon?

Perustin yrityksen MarkkinointiKikka Oy 3 vuotta sitten. Tätä ennen olin toiminut kappakeskusjohtajana eri puolilla Suomea vastaten mm. 3 uuden kauppakeskuksen kaupallisista avauksista. Olen aina halunnut perustaa oman yrityksen ja kun Neitsytniemen Kartanoon etsittiin yrittäjää, totesin, että nyt on sen aika.

Olin toiminut kartanoemäntänä sekä ravintola- sekä hotellinjohtajana aiemmin, joten tämä ala oli tuttu avaamisprosesseista alkaen. Koska olen kotoisin Imatralta, sekä olin työskennellyt täällä mm. Imatran Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajana, oli mukava palata omaan kotikaupunkiin ja tehdä yhteistyötä tuttujen ihmisten kanssa.

Oliko kulttuuri osa kartanon toimintaa alusta lähtien?

Neitsytniemen Kartano on yksi Imatran kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ja kauneimpia rakennuksia ja maisema on kuin maalauksesta upean Vuoksi-näkymän kera. Paikka on siis kuin taideteos jo itsessään.

Kauppakeskusten avajaismarkkinointiin sekä muuhun markkinointiin kuului paljon tapahtumien tuottamista ja järjestelyjä erilaisine ohjelmineen. Tein myös käsikirjoituksia ja ohjauksia tv- sekä radiomainoksiin. Jo toimintasuunnitelmassani otin kulttuurin ja taiteen tekemisen täällä huomioon.

Puitteet ovat ihanteelliset musiikkiesityksille,  pienimuotoiselle teatterille sekä myös erilaisille taidenäyttelyille. Kartanossa on ollut musiikkiesityksiä, pieniä konsertteja ja viime syksynä mm. musiikkimatka Viipuriin Linjuriautolla.

Mitä toimintoja kartanossa on ja miten se on avoinna?

Neitsytniemen Kartano toimii A-oikeuksin varustettuna tilausravintolana ja on pääsääntöisesti  avoinna vain etukäteen tilattaessa. Ravintolassa pidetään paljon erilaisia perhejuhlia ympäri vuoden; ristiäisiä, rippijuhlia, häitä sekä muistotilaisuuksia. Kartanolla on myös kokousvälineet, videotykki, valkokangas ja äänentoistolaitteet, joten täällä voi pitää kokouksia sekä erilaisia koulutustilaisuuksia. Ravintola on avoinna yleisölle myös erilaisina juhlapäivinä, kuten esim. vappupäivänä, äitienpäivänä sekä isänpäivänä ja BB-viikolla lounasaikaan. Neitsytniemen Kartanolla on avoimet ovet myös kulttuurisuunnistuksen päivänä kello 19-22 ja täällä on opastettuja kierroksia aina tasatunnein.

Kartanolla on vierashuoneita majoitukseen tällä hetkellä 5 kpl ja kesäksi otetaan käyttöön vielä remontoitu huoneisto esim. perhemajoitukseen. Huoneistoon on rakennettu myös keittiö, joten se soveltuu nk. omatoimilomailuun mökkimajoituksen tavoin. Kartanon sisällä on vuokrattavissa saunaosasto takkahuoneineen sekä pihalla vanha mökkityylinen pihasauna kylpytynnyrin kera. Neitsytniemen rannassa on Vuoksi-Kruununpuistoprojektin myötä rakennettu uusi kalastuslaituri sekä parkkipaikka vesi-wc:n kanssa. Kartanolla myydään kalastuslupia.

Mistä nousi ajatus Neitsytniemen paroni –näytelmän kirjoittamiseen?

Jo pikkutyttönä harrastin teatterintekemistä, laulua sekä tanssia, joten juuret esiintymiseen ja taiteen tekemiseen löytyvät jo sieltä. Aikuisena olen esiintynyt muutamassa musiikkinäytelmässä eri harrastajaryhmissä sekä kuulunut mm. Lappeenranna Kesäteatteri ry:n hallitukseen. Olen työskennellyt myös radiossa, erilaisten tapahtumien juontajana sekä messuemäntänä, joten esiintyminen on aina kuulunut elämääni.

Haaveenani on aina ollut kirjoittaa ja ohjata oikea näytelmä ja jossakin vaiheessa mahdollisesti myös kirja. Joku viisas on joskus sanonut: "älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi" ja minä päätin toteuttaa tätä neuvoa; ensin ryhtymällä yrittäjäksi ja nyt kirjoittamalla näytelmän.

Neitsytniemen Paroni -näytelmässä valmistaudutaan Paroni Edward von Nottbeckin syntymäpäiviin.

Valitsin aiheen ehkä juuri siksi, että sekä paroni että minä olemme molemmat syntyneet 22.4. ja siksi aihe oli läheinen minulle. Näytelmässä on historian havinaa, , naurua, laulua, jännitystä ja upeat puitteet. Faktatarinoita ja fiktiivisiä henkilöitä ja -tilanteita sopivasti sekaisin. Näyttelijät tulevat Irti-teatterista ja Temuta:sta ja olen saanut heiltä paljon apua ohjauksessa. Iso kiitos näytelmän toteuttamisesta kuuluu Henna Laitiselle ja Anne Suomalaiselle, joiden kautta sain näytelmään aivan mahtavat ja taitavat näyttelijät sekä soittajat.

Neitsytniemen Paronin ensi-ilta on 28.4.2013 kello 16.00 ja seuraavat näytökset ovat  torstaina 2.5. ja tiistaina 7.5. kello 18 sekä äitienpäivänä kello 16.30 Lippuja myydän ovelta. Ennakkovaraukset tulee tehdä puhelimitse 040 159 1911 tai sähköpostilla kirsi.keskitalo@neitsytniemenkartano.com.

Näytelmässä esiintyvät:

Paroni: Jukka Rippe Riikonen, Hubert-herra Helsingistä: Sami Sivonen, Hubertin täti: Kirsi Luostarinen, kartanon piiat: Mia Winberg ja Suvi-Sisko Villanen.

Musiikki: Vilma Kuikka ja Elina Kukkonen Itse vilahdan näytelmässä pienessä roolissa paronittarena.

Tervetuloa kauniiseen Neitsytniemen Kartanoon!

Murhamysteerien jäljillä

Tällä kertaa Luova Etelä-Karjala -blogin kysymyksiin vastasi eteläkarjalainen luova tekijä, "Murhamysteerit" -ohjelmapalvelun Katja Palmu. Mysteereitä voi tilata erilaisiin tilaisuuksiin. Kaikki Design Katja Palmun murhamysteerit ovat Katjan itsensä käsikirjoittamia ja hän käyttää suomalaisia alihankkijoita tai keikkalaisia niiden toteuttamiseen.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Katja Palmu, yrittäjä. Pyöritän murhamysteerit ohjelmapalvelua, lisäksi löytyy pienyrittäjien verkkokoulu: markkinointiopisto.fi ja olen myös videomarkkinointityökalujen jälleenmyyjä. Töitä riittää. Lisää uusia ohjelmapalveluja myös tulossa.

Mistä idea Murhamysteereihin lähti?

En enää muista, mikä vuosi oli kyseessä, olisiko ollut 2006 kun katsoin telkkarista Tyttökultia. Amerikkalaisen tv-sarjan tytöt olivat murhamysteeriristeilyllä. Siitä se ajatus sitten lähti. 

Millaisia palvelupaketteja tarjoat?

Murhamysteerit on saatavilla koko Suomeen 10 - 80 hengen ryhmille.

Osallistujat saavat etukäteen pelaajanoppaat, joissa on osallistumisohjeet sekä jokaiselle oma rooli. Murhamysteerin vetäjä saapuu paikalle rekvisiitan ja pelimateriaalien kera ja pitää huolen siitä, että juoni etenee käsikirjoituksen mukaan. Murhamysteeri ei ole paikkaan sidonnainen, vaan voidaan olla myös asiakkaan omissa tiloissa.

Minkälaista yhteistyötä teet muiden toimijoiden kanssa? Minkälaisia yhteistyökuvioita tahtoisit jatkossa?

Erilaisia yhteistyökuvioita on vuosien varrella kokeiltu, mutta toimivaa konseptia en ole siihen löytänyt. Tällä hetkellä suurin osa keikoista tulee itselleni suoraan ja tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Oulussa on toimiva yhteistyö Konffan kanssa. Itselläni on koulutettujen keikkalaisten verkosto ympäri Suomen. Tällä hetkellä en yhteistyökumppaneita etsi, mutta olen toki avoin uusille ideoille.

Minkälaisia asiakkaita sinulla on ollut? Minkälaista kysyntää on?

Asiakkaita olen löytänyt laidasta laitaan, ihan ympäri Suomea. Oulussa on ollut pohjoisimmat mysteerit. Suurin osa on yrityksiä, mutta myös murhamysteerisynttäreitä olemme järjestäneet. Murhamysteerit alkaa jo olla tuttu ja sitä osataan jo etsiä verkosta. Paljon tulee myös uusia asiakkaita suositusten perusteella.

Kuinka murhamysteerin luominen käytännössä etenee?

Ensin tarvitaan idea aikakaudesta ja tapahtuma, jonne on osallistujat kutsuttu. Sitten juonen runko, kuka on murhaaja, kuka murhataan ja motiivi.

Viimeiseksi on haasteellisinta tehdä todistusainiesto, joka tukee motiivia.

Lisäksi täytyy tehdä pelaajanopas, pelirahat, nimikyltit ym materiaali.

Sitten täytyy toki varmistaa, että asiat/esineet joita mysteeriin kirjoitan kuuluvat kyseiseen aikakauten.

Kenelle suosittelet palveluitasi?

Suosittelen murhamysteeriä yrityksille tykypäivään, pikkujouluihin tai asiakastilaisuuteen.

Miksi Murhamysteerin tilaaminen kannattaa?

Yhteistyötaidot kehittyvät ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus lisääntyy — hauskaa pitämällä! Tämä näkyy parempina tuloksina työpaikalla.

Murhamysteeri on saatavana myös englanninkielisenä eli sitä voi käyttää myös kielikylpynä.

Lisätietoa Murhamysteereistä löydät osoitteesta www.murhamysteerit.fi

Kuva: Katja Palmu

Satutaiteilijan työpajalla

Tällä kertaa esittelyssä on luova tekijä Etelä-Karjalasta: satutaiteilija, artesaani Milja Talvikki, muutama vuosi sitten lemiläistynyt mikkeliläinen.  Miljan ensimmäinen satutaidenäyttely "Satumaisia satumaita" kiersi kirjastoissa lokakuusta 2011 kevääseen 2012 loppuen Imatran kylpylään. Satutaideteoksia on esillä kahvila Aleksandrassa Lappeenrannassa sekä Suomalaisessa kirjakaupassa, jossa nähtävillä on ajoittain vaihtuva teos. Sammonlahden kirjastossa kannattaa piipahtaa katsomassa lastenosastolla oleva Miljan seinämaalaus ”Sateenkaarikaupunki”.

Tällä hetkellä Milja Talvikilla on työtilat Savitaipaleen vanhan kirkonkoulun tiloissa. Vanhassa koulussa toimii myös monia muita luovia toimijoita. Kysyimme Miljalta muutaman kysymyksen hänen työpajastaan:

Miten päädyit avaamaan työhuoneen Savitaipaleen koululle?

”Seuraava varsinainen näyttelyni alkaa marraskuussa 2013 Imatran kulttuuritalo Virrasta jatkaen sieltä Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginkirjastoihin. Minulla on kotona 18 neliön työtila/varasto ja on käynyt selväksi, ettei näyttelyä siinä mahdu toteuttamaan. Mieheni kanssa mietimme ratkaisua jo pidemmän aikaa, ja sattumalta tammikuussa kuulin Savitaipaleen koulun vuokrattavista tiloista. Kun löytyi sopivan kokoinen huone, jossa vuokrakin pysyi kohtuullisena, niin se oli menoa.  Koska asumme pohjoisella puolella Lemiä, niin matkaankin menee vain kymmenen minuuttia.  Lisäksi houkutteli mahdollisuus pitää työhuonetta auki siten, että kiinnostuneet pääsevät käymään, katselemaan paikalla olevia teoksia ja uusien syntymistä.” 

Keitä muita koululla toimii? Teettekö koululla yhteistyötä eri toimijoiden kesken? Minkälaista yhteistyö on?

”Kolululla on mm. hampurilaisravintola-kahvila, kirpputori-käsityömyymälä, sisustuspuoti sekä luokallinen pieniä myyntipisteitä.  Yhteistyö toimijoiden kesken ja sen myötä toiminnan kehittäminen ottavat alkuaskeleitaan. Ennen kesää on tarkoitus saada kunnon opasteet, jotta mökkiläiset ja satunnaiset ohikulkijat osaavat pysähtyä tutustumaan uuteen elämään heränneeseen vanhaan kouluun.”

Mitä satutaiteilijan työpajalla tehdään? Mitä palveluja/tuotteita tarjoat?

”Rakennan seuraavan näyttelyni teoksia. Kunhan saan kangaspuut paikalle, niin kutominenkin pääsee vauhtiin. Teen itse teoksissani olevat kudonnaiset. Paljon työtä teettää materiaalien esivalmistelu, mistä johtuen minut löytää usein leikkaamasta kuteita. Myymälää minulla ei ole, mutta jotain pientä kehittelen kesäksi, kuten postikortteja, joita ei muualta saa. Hepparit Kepparit-näyttelyssä kiertäneet keppihevoset tulevat kevään aikana myyntiin.”

Miksi työpajallasi kannattaa vierailla?

”Luon satutaidetta lapsille ja vähän aikuisillekin tekstiili- ja sekatekniikoin. Vaikka varsinainen kohderyhmäni onkin satuikäiset lapset, niin aikuisetkin lumoutuvat teosteni äärellä. Etenkin käsityöharrastajat ovat kiinnostuneet tutkimaan teoksiani toteutuksen näkökulmasta. Työhuoneellani pääsee kurkistamaan kuinka mielikuvitus kohtaa todellisuuden monipuolisten kädentaitojen, tekstiilien ja kierrätysesineiden saadessa uusia ulottuvuuksia. 

Oveni on avoinna lauantaisin klo 11-15. Mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa nettisivuiltani. Tuliaisiakin saa tuoda. Sivuiltani löytyy kohta ”Haluatko tukea satutaidettani”, jossa on listattu mitä otan vastaan. En tosin aina itsekään tiedä mitä tarvitsen, joten jos nurkissa pyörii pientä rompetta, niin kannattaa tuoda minulle ennen kuin heittää roskiin.

Mottoni on: Vain mielikuvitus on rajana, eikä aina sekään!"

Lisätietoa Milja Talvikista löytyy osoitteessa: www.miljatalvikki.fi

Kuvat: Milja Talvikki 

Bambuinen tiskirätti

Usein luovat ideat ja tuotteet voivat lähteä liikkeelle pienistä, arkisista asioista. Tässä Imatralla toimivan Susannan työhuoneen Susannan kertomus suosittujen bambuisten tiskirättien synnystä:

"Oli vuosi 2009, kun ensimmäinen Susannan Työhuoneen bambuinen tiskirätti syntyi.

Alkuperäinen ajatus bambukankaan käyttämisestä keittiöriepuna lähti tuttavaltani, joka ompeli mm. kestovaippoja bambuneuloksesta. Hän kertoi käyttävänsä yli jäänyttä silppua riepuina, sillä bambu ei haise, vaikka riepu jäisi likaiseksikin. Minusta se kuulosti hienolta, sillä käytin itse keittiössä vain talouspaperia, koska rätteihin koskeminen oli kuvottavinta, mitä tiesin.

Olin juuri opettelemassa kankaanpainantaa silkkipainotekniikalla ja tulin miettineeksi, että hajuton rätti olisi vielä hienompi asia, jos siinä olisi myös kaunis kuva. Niinpä valmistin ensimmäiset kappaleet kokeiluun muiden käyttötekstiilien ohella. Kuva-aiheeksi valitsin muodikkaan maatuskan.

Riepujen ensimmäiset asiakkaat ilmestyivät blogini kautta ja sitten lähdin myymään tuotteitani myös torille ja joulumyyjäisiin. Hyvin pian tiskirättien suosio yllätti minut ja nyt hiukan yli kolme vuotta myöhemmin bambutiskirätit ovat se artikkeli, josta Susannan Työhuone tunnetaan.

Tuotannossa on tällä hetkellä 17 erilaista kuosia kahtena värivaihtoehtona, ja myynti tapahtuu pääasiassa verkkokaupan ja jälleenmyyjien kautta.

Rievut ovat kasvattaneet suosiotaan tasaista tahtia, ja olen niitä kehittänyt matkan varrella vielä entistä parempaan suuntaan. Samalla kun myynti on kasvanut, olen myös joutunut tehostamaan työtapojani ja jättämään muut tekstiilituotteet kokonaan pois valikoimasta.

Paitsi riepujen mainioita käyttöominaisuuksia, asiakkaat arvostavat erityisesti iloisia, persoonallisia kuoseja. Muun muassa hupsut pöllöt, kissat, kanat, kodikkaat mökit, leivokset ja sammakot seikkailevat rievuissa, jotka tuovat arkisiin askareisiin hiukan iloa ja huolettomuutta."

 

Tarina ja kuvat: Susanna / Susannan työhuone


Bambuiset tiskirätit löydät Susannan työhuoneen verkkopuodista: puoti.susannantyohuone.net