Galleria HOI SIE

Galleria HOI SIE on uusi galleria Lappeenrannassa. Näyttelytoiminnan lisäksi galleriassa järjestetään tasaisin väliajoin  erilaisia musiikkitapahtumia. Haastattelin HOI SIEtä luotsaavaa Ville Silvennoista gallerian pyörittämisestä ja sen toiminnasta.

Miten HOI SIE sai alkunsa?
HOI SIE sai siemenensä muuttaessani takaisin Lappeenrantaan 2010. Ystäväni olivat lähes kaikki muuttaneet poissaollessani muualle ja aloin rohkeasti tutustumaan uusiin luoviin ihmisiin. Järjestimme kotonani Valtakadulla tiistaisin eräänlaisia kaikille avoimia piirustuskerhoiltamia, joissa sosiaalisen luomispaineen alaisuudessa kukin omia pieniä spontaaneja taideteoksiamme. Aloimme pohtia paikkaa tuoda julki omia teoksiamme Lappeenrannassa ja sen puuttuessa päätimme pistää pystyyn Taideyhdistys 80N ry:n. Toimimme Helmikuusta 2011 alkaen ensin kolme kuukautta Alley 53-skeittilautakaupan nurkassa ja sen jälkeen Linnoituksen Majurskantalossa Nupputiikin tiloissa nimikkeellä Galleria 80N. Tilat Galleria HOI SIElle löytyivät maaliskuussa  2012 ja se avattiin huhtikuussa.

Miten gallerian avoinnapito hoituu ja mistä on löytynyt rahoitus ylläpitoon?
Meillä on ollut työharjoittelijana opiskelija Saimaan ammattiopiston puolelta. Jos emme saa työharjoittelijaa, pidämme puljua auki yhdistyksen jäsenien kanssa vapaaehtoisvoimin.
Verkostot HOI SIEn ympärillä ovat kattavat ja pitävät sisällään monen luovan alan osaajia ja muita toiminnasta kiinnostuneita. Kovin ydin pitää sisällään kymmenisen aktiivista toimijaa. 

Galleria on vuoden toimittuaan rahoittanut itse itsensä: rahaa vuokraan kertyy näyttelyvuokrista, proviisiomyynnistä putiikin puolelta ja teosmyynnistä, pienimuotoisesta kahvilatoiminnasta, tapahtumien vapaaehtoisesta sisäänpääsykolehdista sekä mm. eri teatteriryhmien harjoitellessa ja maksaessa nimellistä tilavuokraa. Lisäksi tilaa käyttää aukioloaikojen ulkopuolella työhuoneenaan yksi taiteilija kerrallaan pientä korvausta vastaan.

Mitä kaikkia ulottuvuuksia HOI SIEn toimintaan kuuluu?
HOI SIEn pääperusaatteena on tarjota pääasiassa paikallisille nuorille ja ikinuorille eri alojen taitajille halpa ja helppo mahdollisuus tuoda luovaa osaamistaan esille - oli kyse sitten näyttelyistä tai pienimuotoisesta tapahtumatoiminnasta. Tarjoamme lähiseudun tuoreille kyvyille ja kiinnostaville vierailijoille tilaamme käyttöön ja otamme ennakkoluulottamasti hullujakin ideoita vastaan.
Minkä verran yleisöä Galleria HOI SIEllä käy?

Kävijämäärät vaihtelevat kuukausittain - hiljaisimmillaan alle 200 ja vilkkaimmillaan lähes 400. Vuotuinen kävijämäärä on parisentuhatta ja risat.

Onko tarvetta toiminnan laajentumiseen?
Toki unelmissa siintää isommat tilat vielä paremmalta paikalta, mutta kovin tyytyväisiä olemme nykyiseenkin toistaiseksi. Saman henkisiä yhteistyötahoja on löytynyt Joutsenosta, Imatralta ja Jaalasta. Aikeissa on edustaa toimintaamme erinäisissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa.  Kesällä 2013 tulemme toimimaan HEIMO-hankkeen kanssa yhteistyössä ja suunnitelmissa on niinkin vaatimaton tavoite kuin lappeenrannan Vesitornin avaaminen yleisölle ja paikallisille kulttuuritoimijoille. HEIMO on Kiasman ja School of activismin yhteishanke, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisää HEIMOSTA ja HOI SIEstä täällä: http://www.heimo.fi/heimo-lets-go/

Onko teillä jokin linjaus millaisia teoksia tai taiteilijoita galleriassa on esillä?
Taiteilijat valikoituvat avoimen näyttelyhaun kautta. Suosimme nuoria ja paikallisia taiteentekijöitä riippumatta taiteen alasta ja pyrimme mahdollisimman monipuoliseen tarjontaan tiloissamme. Peräänkuulutamme tuoretta näkemysta ja kannustamme ennakkoluulottmaan esillelaittoon - jopa tilan uudelleenrakentamiseen. 

Mikä näyttely on tällä hetkellä meneillään?
1.-30.6. Isolla puolella valokuvataiteilja Arttu Muukkosen Lappeenranta- näyttely, jossa on kuvattu rikkaita venäläisiä turisteja Lappeenrannassa sekä oranssin seinän pienoisnäyttelyssä Jaakko Siitosen ruoka-aiheinen valokuvakokonaisuus "64 päivää".

Mikä on seuraava näyttely?
Heinäkuussa tilan valtaa kuratoimani näyttely, jonka annista vastaa Huhtiniemessä 80-luvun lopulla syntyneiden nuorten miesten kaveriporukka, jonka kasvua ja omaehtoista luovaa tekemistä olen pari vuotta vanhempana mielenkiinnolla saanut vierestä seurata.

Galleria HOI SIE.
Koulukatu 27, sisäpihalla.
ma-ti suljettu, ke-su 12-16
https://www.facebook.com/GalleriaHOISIE

Kuvat: Galleria HOI SIE / Ville Silvennoinen

Kulttuurisuunnistus onnistui mainiosti!

Luova Etelä-Karjala esittäytyi ympäri Imatraa Kulttuurisuunnistuksessa lauantaina 4.5. ja tapahtuma onnistui mainiosti! Valtavat kiitokset kaikille luoville toimijoille sekä suunnistajille! Uutisvuoksi kirjoitti meistä 5.5. sunnuntain lehteen puolitoista sivua. Etelä-Karjalan radio haastatteli minua perjantaina iltapäivällä ja haastattelu oli kiirinyt moniin korviin. Erään suunnistajan mukaan: ”oli niin mielenkiintoinen haastattelu, että piti lähteä katsomaan mitä täällä tapahtuu.”

Alkuverryttelyn veti Sami Sivonen IRTI-teatterista.

Aamu alkoi hilpeästi verryttelyllä, jossa demonstroitiin kaupunkisuunnistusta. ”Suunnistajalla on polvet tälleen vähän yhdessä, kartta kädessä ja pää pyörii!” Välillä piti tervehtiä kaupunginjohtajaa ja yrittää lainata talousjohtajalta viitonen. Kulttuurirastin kohdalla huudettiin: ”Wau!” Naurulihakset vertyivät kaikilla suunnistajilla ja lämminkin tuli.
 

Virkkukukkusen ateljeessa sai katsella tuotteiden valmistusta

Svetlana Luninan ja Reijo Mörön ateljee keräsi 45 vierasta!

 
Juttelin monen suunnistajan kanssa ja heistä moni kertoi aikovansa kiertää kaikki kohteet. Monet olivat lähteneet pyörillä viettämään liikuntapäivää. Eräs isä poikineen kertoi klo 13 mennessä keränneensä 9 leimaa ja aikovansa kerätä kaikki! Järjestäjinä mielestämme ensikertalaiseksi tapahtumaksi tämä veti hyvin väkeä: keskimäärin 15 vierailijat tienoilla joka paikassa, vaikka osa oli avoinna vain tunnin. Svetlana Luninan ja Reijo Mörön ateljee oli päivän yleisömagneetti huikealla 45:llä kävijällään!

Suunnistuskartan arvontakupongin palauttaneiden kesken arvoimme luovien tekijöiden lahjoittamat palkinnot ja voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti. Palkinnot ovat noudettavissa 21.5. asti Imatran pääkirjaston palautustiskiltä 2.kerroksesta.

Kirjaston aulassa luovat tekijät myivät tuotteitaan.

Toiveita on tullut, että kulttuuriin suunnistettaisiin jatkossakin. Kaiken palautteen olemme keränneet talteen ja kehitämme tapahtumaa niiden pohjalta. Ajankohtaa monet kiittelivät: mökkikausi ei vielä ollut alkanut, mutta oli tarpeeksi lämmintä, että pääsi pyöräilemään. Kun pohdimme mahdollista seuraavaa Kulttuurisuunnistusta, heräsi idea, jossa tapahtuma toteutettaisiin ravintolapäivän tapaan. Kaikki toimijat osaisivat mainostaa omaa tarjontaansa ja perustamme Facebookiin sivun tapahtumalle. Sieltä löytyy ajankohtaiset tiedot aiheesta. Sivu tulee olemaan avoin niin tapahtuman toteuttajille kuin yleisöllekin.

Neitsytniemen kartanon maisemat ovat hienot keväälläkin. 

Suunnistajat löysivät Konserttihovillekin ilman ongelmia.

Kuvat on ottanut Heini Kähkönen.

Millainen on sinun eteläkarjalaisuutesi?

Kuva: Mervi Raja, 2008

Kulttuurikutinaa -hanke ja Etelä-Karjalan liitto järjestävät seminaarin, jossa pohditaan eteläkarjalaisuutta ja sen tuotteistamista. Liitolla on tapana järjestää vuosittain kotiseutuseminaari, jossa pohditaan maakuntaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Viime vuonna aiheena oli mm. paikallismuseot.

Kulttuurikutinaa -hanke lähti seminaariyhteistyöhön, koska hanketyöntekijät ajattelivat voivansa tarjota myös luoville toimijoille foorumia maakunnan identiteetin pohdintaan. Erityisesti toivomme pohdintaa siitä, miten identiteettiä voisi tuotteistaa? Tai onko identiteetin tuotteistaminen edes mahdollista?

 ”Mie saatan lähtee Karjalast, mut Karjala ei lähe miust” – Etelä-Karjalan monet kasvot -ko­ti­­seutuseminaari järjestetään Savitaipaleen Olkkolan hovissa. Historiallisen ympäristönkin uskotaan kirvoittavan paikalletulijoiden kielenkantoja. Tilaisuus on kaikille avoin ja kaikki näkökulmat ovat tervetulleita.

Kuva: Mervi Raja, 2008

Tässä ote tilaisuuden tiedotteesta: "Keskustelua Etelä-Karjalasta ja eteläkarjalaisuudesta pohjustavat aktiivinen kansalaistoi­mija Tanja Karppinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja omintakeista eteläkar­jalai­suutta viestivän Virkkukoukkusen perustaja Tiina Kärkäs. Oman lusikkansa samaan soppaan pistävät imatralaisten nuorten taiteilijoiden Ajantappajat ry:n Santtu Määttänen sekä paikallisuutta viljelevistä teatteriesityksistä tuttu Minna Mänttäri lappeenrantalaisesta Teatteri KESY ry:stä."

Kahvitarjoilu alkaa Olkkolan hovissa 22.5.2013 kello 17.30 ja varsinainen ohjelma kello 18.00.

Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi 17.5.2013 mennessä suunnitteluavustaja Minna Taipaleelle Etelä-Karjalan liittoon puh. 040 1390 168 tai minna.taipale@ekarjala.fi.

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Anu Talkalta puh. 040 350 8111 ja anu.talka@ekarjala.fi.

Linkki tapahtuman julisteeseen
Linkki tapahtuman tiedotteeseen Etelä-Karjala-instituutin sivuilla
Linkki Etelä-Karjalan liiton sivuille



Viereinen kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro

Kulttuurikutinan tapahtumia huhti-toukokuussa

Kevät etenee ja Kulttuurikutinaa-hankkeessa tapahtuu kaikenlaista huhtikuu-toukokuun aikana.

Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!
Tässä tietoa seuraavista tapahtumista:

• ”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” –tilaisuus Imatralla ja Rauhassa 24.4.
• Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa 25.4.
• Kulttuurisuunnistus Imatralla 4.5.
• Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille 7.5. Lappeenrannassa
• Paikallisuusseminaari 22.5.
• Atte Pajun kierätävä taidenäyttely 29.6-30.9. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa

”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” -tilaisuus Imatralla ja Rauhassa ke 24.4.

Tilaisuudessa mietitään millaisia oheispalveluita on mahdollista tarjota kylpyläasiakkaille sekä etsitään uusia kumppaneita ja ideoita. Tapahtuma on suunnattu erityisesti eteläkarjalaisille matkailun ja luovien alojen toimijoille: yrittäjille, yrittäjiksi aikovilla, järjestöille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuus alkaa Rauhassa Williporo-ravintolassa (Almintie 11) klo 9.30 ja Imatran kylpylällä (Purjekuja 2) klo 12.00. Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetus Lappeenrannasta, joka kulkee Lappeenrannasta Rauhaan, sieltä Imatran kylpylälle ja takaisin Lappeenrantaan. Päivän aikana kuullaan puheenvuoroina yritysesimerkkien tarinat, kylpylöiden edustajien ajatuksia siitä mitä palvelutarpeita kylpylämatkailijalla on sekä tietoiskut Leader-rahoituksesta ja Luova Etelä-Karjalasta.

Tilaisuus ja kuljetus ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen (heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963) 21.4. mennessä. Kerro ilmoittautuessasi myös osallistutko kuljetukseen.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n Maaseutukoordinaattori II-hankkeen kanssa. 
Lisätietoja ja päivän aikataulu (pdf).


Kompastu kulttuuriin: Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa to 25.4.

Teatteriryhmä Petrolin esittämiä ”Pieniä tarinanäytelmiä” nähdään Rautjärvellä ja Parikkalassa torstaina 25.4.2013. Näytelmät on ohjannut Johanna Juslin. Näytelmät ovat ilmaisia, kaikille avoimia ja kukin näytelmä kestää noin puoli tuntia.

Esitysajat ja paikat ovat:
klo 15.00 Hoivakoti Silamuskoti, Simpele (Änkiläntie 153)
klo 17.00 Rautjärven pääkirjasto, Simpele (Roihankatu 6)
klo 19.00 Tarnalan koulutalo, Parikkala (Niukkalantie 496) (Kahvia myytävänä ennen esitystä alkaen klo 18.30 ja esitys alkaa klo 19.)


Kulttuurisuunnistus Imatralla la 4.5.

Luova Etelä-Karjala esittäytyy ympäri Imatraa kaiken ikäisille lauantaina 4.5. klo 10–22. Vieraile taiteilijoiden työtiloissa, avoimissa teatteri- tai tanssiharjoituksissa, tutustu historiaan ja kerää samalla rasteilta leimoja! Suunnistajat palkitaan luovien toimijoiden tuotteilla. Lisätietoja saa Anna-Kaisa Ekiltä: anna-kaisa.ek(at)lut.fi, puh. 050 322 6907. Tapahtuman tarkemmat tiedot ja aikataulu päivitetään tänne Luova Etelä-Karjala-blogiin.


Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille ti 7.5. Lappeenrannassa

Kulttuurikutinaa järjestää koulutuksen "Tekijänoikeus – miten käytän toisen työtä ja huolehdin omista oikeuksistani" Lappeenrannan Kasinolla (Ainontie 10) ti 7.5. klo 8.30-13.00. Päivän puhujana on Juha Kallanranta Kopiostolta. Kallanranta on ollut useita vuosia Kopioston palveluksessa ja hänen päätyönään on viimeisten 15 vuoden ajan ollut kouluttaa ja opastaa tekijänoikeusasioissa oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, yrityksiä ja yksittäisiä henkilöitä. Kallanrannan osaamisalaansa ovat tekijänoikeudet luovilla aloilla laajasti, mm. musiikki, kuvataide ja elokuva.
Kopiosto on Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö.

Koulutus on ilmainen. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963

Juha Kallanranta ottaa mielellään etukäteen vastaan toiveita sen suhteen, mitä asioita aamupäivän aikana käsitellään, joten ilmoittautumisen yhteydessä voi myös kertoa toiveita koulutuksessa käsiteltävien teemojen suhteen.


Etelä-Karjalan monet kasvot -seminaari 22.5.

Savitaipaleen Olkkolan hovissa 22.5. klo 17.30-20.30. Pohditaan Etelä-Karjalaista identiteettiä ja sen hyödyntämistä erityisesti luovilla aloilla. Kulttuurikutinaa järjestää seminaarin yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa.


Kompastu kulttuuriin: Atte Pajun kiertävä taidenäyttely 29.6–30.9.

Kulttuurikutinaa järjestää kesällä kiertävän taidenäyttelyn, ”Taivaankansi pelakuu”, jossa on esillä Atte Pajun teoksia. Pajun näyttely on hankkeen ensimmäinen kokeilu kiertävästä taidenäyttelystä.

Näyttelyaikataulu: Parikkalan kirjasto: 29.6.–18.7., Simpeleen kirjasto: 20.7.–30.8. ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston galleria-aula: 2.-30.9.


Muistattehan, että Kulttuurikutinaa ottaa mielelläni vastaan ideoita luovilta tekijöitä eri tavoiksi kompastua kulttuuriin: tekijöitä, tiloja ja teoksia voi ehdottaa: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963. Kompastu kulttuuriin toiminta pyrkii erityisesti edistämään kulttuurin saavutettavuutta haja-asutusalueilla.


Luova Etelä-Karjalan toiminnan puitteissa on toivottu vapaamuotoisia kokoontumisia luovien alojen toimijoille ja aiomme järjestää tätä tarkoitusta varten tulevaisuudessa Luova Etelä-Karjala -iltoja, joiden pääasiallisena tarkoituksena on verkostoitua. Ensimmäinen tapaaminen tulee olemaan Imatralla Kulttuurisuunnistuksen jälkeen, mahdollisesti viikolla 19. Tiedotamme tästä tarkemmin lähempänä!

Luovuutta Neitsytniemen kartanolla

Neitsytniemen kartano on eri tavoin mukana Luova Etelä-Karjala -toiminnassa. Haastattelimme yrittäjä Kirsi Keskitaloa kartanon toiminnasta.

Miten sinusta tuli yrittäjä Neitsytniemen kartanoon?

Perustin yrityksen MarkkinointiKikka Oy 3 vuotta sitten. Tätä ennen olin toiminut kappakeskusjohtajana eri puolilla Suomea vastaten mm. 3 uuden kauppakeskuksen kaupallisista avauksista. Olen aina halunnut perustaa oman yrityksen ja kun Neitsytniemen Kartanoon etsittiin yrittäjää, totesin, että nyt on sen aika.

Olin toiminut kartanoemäntänä sekä ravintola- sekä hotellinjohtajana aiemmin, joten tämä ala oli tuttu avaamisprosesseista alkaen. Koska olen kotoisin Imatralta, sekä olin työskennellyt täällä mm. Imatran Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajana, oli mukava palata omaan kotikaupunkiin ja tehdä yhteistyötä tuttujen ihmisten kanssa.

Oliko kulttuuri osa kartanon toimintaa alusta lähtien?

Neitsytniemen Kartano on yksi Imatran kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ja kauneimpia rakennuksia ja maisema on kuin maalauksesta upean Vuoksi-näkymän kera. Paikka on siis kuin taideteos jo itsessään.

Kauppakeskusten avajaismarkkinointiin sekä muuhun markkinointiin kuului paljon tapahtumien tuottamista ja järjestelyjä erilaisine ohjelmineen. Tein myös käsikirjoituksia ja ohjauksia tv- sekä radiomainoksiin. Jo toimintasuunnitelmassani otin kulttuurin ja taiteen tekemisen täällä huomioon.

Puitteet ovat ihanteelliset musiikkiesityksille,  pienimuotoiselle teatterille sekä myös erilaisille taidenäyttelyille. Kartanossa on ollut musiikkiesityksiä, pieniä konsertteja ja viime syksynä mm. musiikkimatka Viipuriin Linjuriautolla.

Mitä toimintoja kartanossa on ja miten se on avoinna?

Neitsytniemen Kartano toimii A-oikeuksin varustettuna tilausravintolana ja on pääsääntöisesti  avoinna vain etukäteen tilattaessa. Ravintolassa pidetään paljon erilaisia perhejuhlia ympäri vuoden; ristiäisiä, rippijuhlia, häitä sekä muistotilaisuuksia. Kartanolla on myös kokousvälineet, videotykki, valkokangas ja äänentoistolaitteet, joten täällä voi pitää kokouksia sekä erilaisia koulutustilaisuuksia. Ravintola on avoinna yleisölle myös erilaisina juhlapäivinä, kuten esim. vappupäivänä, äitienpäivänä sekä isänpäivänä ja BB-viikolla lounasaikaan. Neitsytniemen Kartanolla on avoimet ovet myös kulttuurisuunnistuksen päivänä kello 19-22 ja täällä on opastettuja kierroksia aina tasatunnein.

Kartanolla on vierashuoneita majoitukseen tällä hetkellä 5 kpl ja kesäksi otetaan käyttöön vielä remontoitu huoneisto esim. perhemajoitukseen. Huoneistoon on rakennettu myös keittiö, joten se soveltuu nk. omatoimilomailuun mökkimajoituksen tavoin. Kartanon sisällä on vuokrattavissa saunaosasto takkahuoneineen sekä pihalla vanha mökkityylinen pihasauna kylpytynnyrin kera. Neitsytniemen rannassa on Vuoksi-Kruununpuistoprojektin myötä rakennettu uusi kalastuslaituri sekä parkkipaikka vesi-wc:n kanssa. Kartanolla myydään kalastuslupia.

Mistä nousi ajatus Neitsytniemen paroni –näytelmän kirjoittamiseen?

Jo pikkutyttönä harrastin teatterintekemistä, laulua sekä tanssia, joten juuret esiintymiseen ja taiteen tekemiseen löytyvät jo sieltä. Aikuisena olen esiintynyt muutamassa musiikkinäytelmässä eri harrastajaryhmissä sekä kuulunut mm. Lappeenranna Kesäteatteri ry:n hallitukseen. Olen työskennellyt myös radiossa, erilaisten tapahtumien juontajana sekä messuemäntänä, joten esiintyminen on aina kuulunut elämääni.

Haaveenani on aina ollut kirjoittaa ja ohjata oikea näytelmä ja jossakin vaiheessa mahdollisesti myös kirja. Joku viisas on joskus sanonut: "älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi" ja minä päätin toteuttaa tätä neuvoa; ensin ryhtymällä yrittäjäksi ja nyt kirjoittamalla näytelmän.

Neitsytniemen Paroni -näytelmässä valmistaudutaan Paroni Edward von Nottbeckin syntymäpäiviin.

Valitsin aiheen ehkä juuri siksi, että sekä paroni että minä olemme molemmat syntyneet 22.4. ja siksi aihe oli läheinen minulle. Näytelmässä on historian havinaa, , naurua, laulua, jännitystä ja upeat puitteet. Faktatarinoita ja fiktiivisiä henkilöitä ja -tilanteita sopivasti sekaisin. Näyttelijät tulevat Irti-teatterista ja Temuta:sta ja olen saanut heiltä paljon apua ohjauksessa. Iso kiitos näytelmän toteuttamisesta kuuluu Henna Laitiselle ja Anne Suomalaiselle, joiden kautta sain näytelmään aivan mahtavat ja taitavat näyttelijät sekä soittajat.

Neitsytniemen Paronin ensi-ilta on 28.4.2013 kello 16.00 ja seuraavat näytökset ovat  torstaina 2.5. ja tiistaina 7.5. kello 18 sekä äitienpäivänä kello 16.30 Lippuja myydän ovelta. Ennakkovaraukset tulee tehdä puhelimitse 040 159 1911 tai sähköpostilla kirsi.keskitalo@neitsytniemenkartano.com.

Näytelmässä esiintyvät:

Paroni: Jukka Rippe Riikonen, Hubert-herra Helsingistä: Sami Sivonen, Hubertin täti: Kirsi Luostarinen, kartanon piiat: Mia Winberg ja Suvi-Sisko Villanen.

Musiikki: Vilma Kuikka ja Elina Kukkonen Itse vilahdan näytelmässä pienessä roolissa paronittarena.

Tervetuloa kauniiseen Neitsytniemen Kartanoon!

Murhamysteerien jäljillä

Tällä kertaa Luova Etelä-Karjala -blogin kysymyksiin vastasi eteläkarjalainen luova tekijä, "Murhamysteerit" -ohjelmapalvelun Katja Palmu. Mysteereitä voi tilata erilaisiin tilaisuuksiin. Kaikki Design Katja Palmun murhamysteerit ovat Katjan itsensä käsikirjoittamia ja hän käyttää suomalaisia alihankkijoita tai keikkalaisia niiden toteuttamiseen.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Katja Palmu, yrittäjä. Pyöritän murhamysteerit ohjelmapalvelua, lisäksi löytyy pienyrittäjien verkkokoulu: markkinointiopisto.fi ja olen myös videomarkkinointityökalujen jälleenmyyjä. Töitä riittää. Lisää uusia ohjelmapalveluja myös tulossa.

Mistä idea Murhamysteereihin lähti?

En enää muista, mikä vuosi oli kyseessä, olisiko ollut 2006 kun katsoin telkkarista Tyttökultia. Amerikkalaisen tv-sarjan tytöt olivat murhamysteeriristeilyllä. Siitä se ajatus sitten lähti. 

Millaisia palvelupaketteja tarjoat?

Murhamysteerit on saatavilla koko Suomeen 10 - 80 hengen ryhmille.

Osallistujat saavat etukäteen pelaajanoppaat, joissa on osallistumisohjeet sekä jokaiselle oma rooli. Murhamysteerin vetäjä saapuu paikalle rekvisiitan ja pelimateriaalien kera ja pitää huolen siitä, että juoni etenee käsikirjoituksen mukaan. Murhamysteeri ei ole paikkaan sidonnainen, vaan voidaan olla myös asiakkaan omissa tiloissa.

Minkälaista yhteistyötä teet muiden toimijoiden kanssa? Minkälaisia yhteistyökuvioita tahtoisit jatkossa?

Erilaisia yhteistyökuvioita on vuosien varrella kokeiltu, mutta toimivaa konseptia en ole siihen löytänyt. Tällä hetkellä suurin osa keikoista tulee itselleni suoraan ja tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Oulussa on toimiva yhteistyö Konffan kanssa. Itselläni on koulutettujen keikkalaisten verkosto ympäri Suomen. Tällä hetkellä en yhteistyökumppaneita etsi, mutta olen toki avoin uusille ideoille.

Minkälaisia asiakkaita sinulla on ollut? Minkälaista kysyntää on?

Asiakkaita olen löytänyt laidasta laitaan, ihan ympäri Suomea. Oulussa on ollut pohjoisimmat mysteerit. Suurin osa on yrityksiä, mutta myös murhamysteerisynttäreitä olemme järjestäneet. Murhamysteerit alkaa jo olla tuttu ja sitä osataan jo etsiä verkosta. Paljon tulee myös uusia asiakkaita suositusten perusteella.

Kuinka murhamysteerin luominen käytännössä etenee?

Ensin tarvitaan idea aikakaudesta ja tapahtuma, jonne on osallistujat kutsuttu. Sitten juonen runko, kuka on murhaaja, kuka murhataan ja motiivi.

Viimeiseksi on haasteellisinta tehdä todistusainiesto, joka tukee motiivia.

Lisäksi täytyy tehdä pelaajanopas, pelirahat, nimikyltit ym materiaali.

Sitten täytyy toki varmistaa, että asiat/esineet joita mysteeriin kirjoitan kuuluvat kyseiseen aikakauten.

Kenelle suosittelet palveluitasi?

Suosittelen murhamysteeriä yrityksille tykypäivään, pikkujouluihin tai asiakastilaisuuteen.

Miksi Murhamysteerin tilaaminen kannattaa?

Yhteistyötaidot kehittyvät ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus lisääntyy — hauskaa pitämällä! Tämä näkyy parempina tuloksina työpaikalla.

Murhamysteeri on saatavana myös englanninkielisenä eli sitä voi käyttää myös kielikylpynä.

Lisätietoa Murhamysteereistä löydät osoitteesta www.murhamysteerit.fi

Kuva: Katja Palmu

Satutaiteilijan työpajalla

Tällä kertaa esittelyssä on luova tekijä Etelä-Karjalasta: satutaiteilija, artesaani Milja Talvikki, muutama vuosi sitten lemiläistynyt mikkeliläinen.  Miljan ensimmäinen satutaidenäyttely "Satumaisia satumaita" kiersi kirjastoissa lokakuusta 2011 kevääseen 2012 loppuen Imatran kylpylään. Satutaideteoksia on esillä kahvila Aleksandrassa Lappeenrannassa sekä Suomalaisessa kirjakaupassa, jossa nähtävillä on ajoittain vaihtuva teos. Sammonlahden kirjastossa kannattaa piipahtaa katsomassa lastenosastolla oleva Miljan seinämaalaus ”Sateenkaarikaupunki”.

Tällä hetkellä Milja Talvikilla on työtilat Savitaipaleen vanhan kirkonkoulun tiloissa. Vanhassa koulussa toimii myös monia muita luovia toimijoita. Kysyimme Miljalta muutaman kysymyksen hänen työpajastaan:

Miten päädyit avaamaan työhuoneen Savitaipaleen koululle?

”Seuraava varsinainen näyttelyni alkaa marraskuussa 2013 Imatran kulttuuritalo Virrasta jatkaen sieltä Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginkirjastoihin. Minulla on kotona 18 neliön työtila/varasto ja on käynyt selväksi, ettei näyttelyä siinä mahdu toteuttamaan. Mieheni kanssa mietimme ratkaisua jo pidemmän aikaa, ja sattumalta tammikuussa kuulin Savitaipaleen koulun vuokrattavista tiloista. Kun löytyi sopivan kokoinen huone, jossa vuokrakin pysyi kohtuullisena, niin se oli menoa.  Koska asumme pohjoisella puolella Lemiä, niin matkaankin menee vain kymmenen minuuttia.  Lisäksi houkutteli mahdollisuus pitää työhuonetta auki siten, että kiinnostuneet pääsevät käymään, katselemaan paikalla olevia teoksia ja uusien syntymistä.” 

Keitä muita koululla toimii? Teettekö koululla yhteistyötä eri toimijoiden kesken? Minkälaista yhteistyö on?

”Kolululla on mm. hampurilaisravintola-kahvila, kirpputori-käsityömyymälä, sisustuspuoti sekä luokallinen pieniä myyntipisteitä.  Yhteistyö toimijoiden kesken ja sen myötä toiminnan kehittäminen ottavat alkuaskeleitaan. Ennen kesää on tarkoitus saada kunnon opasteet, jotta mökkiläiset ja satunnaiset ohikulkijat osaavat pysähtyä tutustumaan uuteen elämään heränneeseen vanhaan kouluun.”

Mitä satutaiteilijan työpajalla tehdään? Mitä palveluja/tuotteita tarjoat?

”Rakennan seuraavan näyttelyni teoksia. Kunhan saan kangaspuut paikalle, niin kutominenkin pääsee vauhtiin. Teen itse teoksissani olevat kudonnaiset. Paljon työtä teettää materiaalien esivalmistelu, mistä johtuen minut löytää usein leikkaamasta kuteita. Myymälää minulla ei ole, mutta jotain pientä kehittelen kesäksi, kuten postikortteja, joita ei muualta saa. Hepparit Kepparit-näyttelyssä kiertäneet keppihevoset tulevat kevään aikana myyntiin.”

Miksi työpajallasi kannattaa vierailla?

”Luon satutaidetta lapsille ja vähän aikuisillekin tekstiili- ja sekatekniikoin. Vaikka varsinainen kohderyhmäni onkin satuikäiset lapset, niin aikuisetkin lumoutuvat teosteni äärellä. Etenkin käsityöharrastajat ovat kiinnostuneet tutkimaan teoksiani toteutuksen näkökulmasta. Työhuoneellani pääsee kurkistamaan kuinka mielikuvitus kohtaa todellisuuden monipuolisten kädentaitojen, tekstiilien ja kierrätysesineiden saadessa uusia ulottuvuuksia. 

Oveni on avoinna lauantaisin klo 11-15. Mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa nettisivuiltani. Tuliaisiakin saa tuoda. Sivuiltani löytyy kohta ”Haluatko tukea satutaidettani”, jossa on listattu mitä otan vastaan. En tosin aina itsekään tiedä mitä tarvitsen, joten jos nurkissa pyörii pientä rompetta, niin kannattaa tuoda minulle ennen kuin heittää roskiin.

Mottoni on: Vain mielikuvitus on rajana, eikä aina sekään!"

Lisätietoa Milja Talvikista löytyy osoitteessa: www.miljatalvikki.fi

Kuvat: Milja Talvikki