Neljän taiteilijan Kuulumisia galleria Kaakaopavussa

Lappeenrannan kuvataidekoulun galleriassa, Kaakaopavussa, on heinäkuun ajan esillä neljän taiteilijan yhteisnäyttely. Kaksi taiteilijoista on nykyisiä Lappeenrantalaisia, kaksi tulee Oulusta. Kaikki neljä ovat kotoisin itäisestä Suomesta ja keskenään sukua – tavalla tai toisella. Neljässä taiteilijassa on kaksi paria sisaruksia. Kaakaopapuun on koottu neljän erilaisen taiteilijan näyttely ja taiteilijat ovat osuvasti nimenneet näyttelynsä ”Kuulumisia”.

Katriina Viljamaa-Rissanen

Katriina Viljamaa-Rissanen on aloittanut uransa kuvittajana, mutta työskentelee nykyään vapaan taiteen parissa. Värikynä-pastellitöissään hän hyödyntää pitkää kokemustaan hevosenomistajana ja ratsastajana. Hän kertoo inspiroituneensa hevosten liikkeistä jo lapsena. Töissään taiteilijan lähtökohtia ovat tunne, liike ja valo.

Kipakat

Taiteilija kertoo lähtevänsä liikkeelle kuvaamalla hevosia:” Minulla on vahva vuorovaikutus hevosmallieni kanssa.  On osattava eläytyä, tuntea ja nähdä. Jos näin ei ole, työ jää valokuvasta jäljentämisen tasolle.”
”Vietimme lapsuutemme varuskunnan virikkeellisessä ympäristössä. Minulla oli mahdollisuus sisäistää hevosta jo ihan pikkuisena siis. Koulukyytimme Ravijoella oli varusmiehen ohjastama suomenhevonen. Koko varuskunnan lapsilauma vietiin siis hevoskyydillä kouluun. Minulla oli onni joskus jopa pitää ohjia ja keskittyä menoon, seurata hevosen liikkeitä ja olla ohjastuntumassa muiden pulistessa juttujaan.”

Leila Kaltila

Leila Kaltila on koulutukseltaan kuvataiteen maisteri. Hänellä on taustallaan pitkä rupeama, yli 30 vuotta, taidekasvattajana. Viimeiset 14 vuotta hän on toiminut Lappeenrannan kuvataidekoulun rehtorina.

”Teokseni ovat temperamaalauksia, kuolleiden varsien päässä olevia siemeniä tai siemenkotia; mukana pari kukkaa. Siemenkodat ovat arkisia löytöjä jotka olen tallentanut niiden kauneuden ja hienon rakenteen vuoksi.”

Marju Kaltila

Viiri Javelle

Marju Kaltila on toiminut 30 vuotta taideopettajana, joista viimeiset 22 vuotta Oulun Myllytullin koulun kuvataidelehtorina.  Myllytullin koulu on kuvataiteen erityiskoulu ja Kaltila opettaa kuvataideluokkia 7-9. Hän toteuttaa oppilaittensa kanssa 3-6 näyttelyä ja erilaisia taideprojekteja. ”Koen, että olen muokkautunut opettajana kuvataiteen sekatavarakauppiaaksi.” 

”Ajatus Kuulumisia näyttelyn töihin syntyi Valtimolla, syntymäkodissani. Katselin olohuoneen nurkkaan juuttuneita viirejä; jo edesmenneen pankin logoja, kunnian osoituksia sodasta, kunnallisaktiviteetistä, yrittäjyydestä… Mietin kuinka paljon meillä, niin sanotuilla toisen polven sotainvalideilla, suurella ikäluokalla mahtanee näitä viirejä nurkissa ollakaan?  Mistä nämä viirit kertovat, keille niitä annettiin? Ja kenelle niitä ei annettu?”

”Nurkkaviesteistä lähti minun ”Silkkitieni”.  Kenelle minä antaisin viirin? Mistä, miksi, millaisen? Unohdin täysin heraldiikan kuin myös kaiken oppimani ja annoin sattuman ja tunteen viedä.  Koskaan en ole aiemmin maalannut silkille silkkivärillä!  Uusi väline; sattumaa, kokeilua, epäonnistumista… Suostuin olemaan kömpelö, taitamaton, naiivi! Ja nöyrä! ”Silkkitieni” kertoo myös, miten samat asiat minussa nousevat pintaan kuin 40 vuotta sitten: naisten asema, nyt globaalissa maailmassa samoin kuin nuorena taideopiskelijana 70-luvulla.” 

Pekka Viljamaa (s.1945, Virojoki)

Pekka Viljamaa maalaa vesiväreillä ja tekee pienimuotoista grafiikkaa. Aihepiiri on lähimpänä yhteiskunnallista satiiria. Toisaalta kukin katsoja voi tulkita sen omalla tavallaan. Monet kuvat ovat jopa kantaaottavia, mutta taiteellinen ote näkyy niistä.

Mahdoton tehtävä

Viljamaa työskenteli 90-luvun alkuun asti erikoishammaslääkärinä ja osallistui työnsä ohessa useisiin näyttelyihin. Viljamaa on saanut taiteelliseen työskentelyynsä yksityisopetusta usealta suomalaiselta merkittävältä taiteilijalta. Grafiikan tekemisessä häntä on ohjannut oululainen taidegraafikko Lauri Rankka ja kuvanveistossa Jouko Toiviainen.

”Niilo Hyttisen töitä näin ensi kerran Turussa Väinö Aaltosen museossa 1970, kehitysaluesarja. Ihastuin. Kun tapasin hänet Oulussa 1980, rohkenin kysyä, alkaisiko hän opettaa minua. Vastaus oli: taidetta ei voi opettaa. Sanoin, että taide on minun päässäni. Voisitko näyttää, miten minä pääsisin helpommin lopulliseen päämäärään. Näin alkoi opettaja – oppilas suhde. Uskaltauduin sitten kysymään ohjausta muiltakin Oulun nimekkäiltä taiteilijoilta.”

Näyttelyssä katsoja jää teosten välimaastoon ja neljän erilaisen tekijän kädenjälki kommentoi ja tuo toinen toistaan eri tavoin esille, kuin jokaisen taiteilijan yksityisnäyttelyssä olisi mahdollista. Kannattaa käydä katsomassa millaisia kuulumisia taiteilijasisarusparien teokset teille välittävät!


”Kuulumisia” 26.6.-21.7.2013
Galleria Kaakaopapu, Kehruuhuoneenkuja 8, Lappeenrannan Linnoitus

"Taivaankansi Pelakuu" kiertää Etelä-Karjalaa

Atte Pajun (s.1965) näyttely ”Taivaankansi pelakuu” kiertää kolmessa Etelä-Karjalan kunnassa kesän ja syksyn aikana. Näyttelyn järjestää Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutin Kulttuurikutinaa -hanke. Kiertävän näyttelyn tavoitteena on tuoda taidetta lähelle ihmisiä ympäri Etelä-Karjalaa. Kiertonäyttely alkaa Parikkalasta ja jatkaa sieltä Rautjärvelle. Näyttely päättyy syyskuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston galleria-aulaan.

Atte Paju on itseoppinut taiteilija. Hän toimii päivisin pienyrittäjänä ja iltaisin maalaa työtilansa kellarissa. Paju valmistui tänä keväänä 2013 kuva-artesaaniksi Keski-Uudenmaan ammattiopiston Pekka Halosen akatemiasta. Pajun teoksia on aiemmin ollut esillä mm. Imatran kylpylällä ja Lappeenrannassa Galleria HOI SIEssä. Paju kuuluu taiteilijaryhmä Ajantappajiin ja on jäsenenä taideyhdistys 80N Ry:ssä.

Atte Pajun teokset vievät katsojan mielikuvitus- tai unimaailmaan. Teoksissa voi nähdä maailmanlopun ennusmerkkejä, arjen pohdintoja tai unien maisemia. Hahmot ovat sarjakuvamaisia. Teokset muistuttavat tyyliltään surrealismia ja naivismia yhtä aikaa. Teosten nimet saattavat pyöräyttää katsojan ajatukset ylösalaisin ja teosta on tarkasteltava uudelleen. Teosten sisältö on kullekin katsojalle henkilökohtainen. Teokseen vaikuttaa katsojan oma kokemus ja katsojasta tulee osa teosta.

Paju maalaa kirkkaalle akryylilevylle itse kehittämällään tekniikalla. Teosten sarjakuvamaisuus johtunee osittain myös siitä, että ne ensi vilkaisulta vaikuttavat painotuotteilta. Teosten nimet saavat katsojan vähintäänkin hymyilemään. Pajun näyttelyn näkeminen parantaa kenen tahansa päivän. Kannattaa käydä katsomassa!

Kulttuurikutinaa -hankkeen Kompastu kulttuuriin -toiminnassa etsitään tapoja viedä kulttuuria lähemmäksi maakunnan asukkaita. Kompastu kulttuuriin -toiminnassa on viety tarinanäytelmiä Etelä-Karjalan kyliin sekä toteutettu taidepuita Metkat -lastenkulttuuriviikoilla. Pajun näyttely on hankkeen ensimmäinen kokeilu kiertävästä taidenäyttelystä. Näyttelyä varten etsittiin taiteilijoita avoimella haulla.

Atte Pajun (s.1965) taidenäyttely Taivaankansi pelakuu avataan Parikkalan pääkirjastolla 28.6.2013 klo 15 ja näyttely jatkuu siellä 18.7.2013 asti. Parikkalasta näyttely siirtyy Rautjärven pääkirjastolle 20.7.-29.8. väliseksi ajaksi ja sieltä Lappeenrannan teknillisen yliopiston galleria-aulaan 2.-30.9. väliseksi ajaksi. Näyttelyiden teokset ovat myynnissä. Teosten lisätietoja voi kysyä taiteilijalta.

Atte Paju: Kolmipyörädraama

Lisätietoja:
Atte Paju  050-5234 757,  paitapaino@painoniekka.inet.fi
Kulttuurikutinaa -hanke, Anna-Kaisa Ek, anna-kaisa.ek@lut.fi, 050 322 6907

Galleria HOI SIE

Galleria HOI SIE on uusi galleria Lappeenrannassa. Näyttelytoiminnan lisäksi galleriassa järjestetään tasaisin väliajoin  erilaisia musiikkitapahtumia. Haastattelin HOI SIEtä luotsaavaa Ville Silvennoista gallerian pyörittämisestä ja sen toiminnasta.

Miten HOI SIE sai alkunsa?
HOI SIE sai siemenensä muuttaessani takaisin Lappeenrantaan 2010. Ystäväni olivat lähes kaikki muuttaneet poissaollessani muualle ja aloin rohkeasti tutustumaan uusiin luoviin ihmisiin. Järjestimme kotonani Valtakadulla tiistaisin eräänlaisia kaikille avoimia piirustuskerhoiltamia, joissa sosiaalisen luomispaineen alaisuudessa kukin omia pieniä spontaaneja taideteoksiamme. Aloimme pohtia paikkaa tuoda julki omia teoksiamme Lappeenrannassa ja sen puuttuessa päätimme pistää pystyyn Taideyhdistys 80N ry:n. Toimimme Helmikuusta 2011 alkaen ensin kolme kuukautta Alley 53-skeittilautakaupan nurkassa ja sen jälkeen Linnoituksen Majurskantalossa Nupputiikin tiloissa nimikkeellä Galleria 80N. Tilat Galleria HOI SIElle löytyivät maaliskuussa  2012 ja se avattiin huhtikuussa.

Miten gallerian avoinnapito hoituu ja mistä on löytynyt rahoitus ylläpitoon?
Meillä on ollut työharjoittelijana opiskelija Saimaan ammattiopiston puolelta. Jos emme saa työharjoittelijaa, pidämme puljua auki yhdistyksen jäsenien kanssa vapaaehtoisvoimin.
Verkostot HOI SIEn ympärillä ovat kattavat ja pitävät sisällään monen luovan alan osaajia ja muita toiminnasta kiinnostuneita. Kovin ydin pitää sisällään kymmenisen aktiivista toimijaa. 

Galleria on vuoden toimittuaan rahoittanut itse itsensä: rahaa vuokraan kertyy näyttelyvuokrista, proviisiomyynnistä putiikin puolelta ja teosmyynnistä, pienimuotoisesta kahvilatoiminnasta, tapahtumien vapaaehtoisesta sisäänpääsykolehdista sekä mm. eri teatteriryhmien harjoitellessa ja maksaessa nimellistä tilavuokraa. Lisäksi tilaa käyttää aukioloaikojen ulkopuolella työhuoneenaan yksi taiteilija kerrallaan pientä korvausta vastaan.

Mitä kaikkia ulottuvuuksia HOI SIEn toimintaan kuuluu?
HOI SIEn pääperusaatteena on tarjota pääasiassa paikallisille nuorille ja ikinuorille eri alojen taitajille halpa ja helppo mahdollisuus tuoda luovaa osaamistaan esille - oli kyse sitten näyttelyistä tai pienimuotoisesta tapahtumatoiminnasta. Tarjoamme lähiseudun tuoreille kyvyille ja kiinnostaville vierailijoille tilaamme käyttöön ja otamme ennakkoluulottamasti hullujakin ideoita vastaan.
Minkä verran yleisöä Galleria HOI SIEllä käy?

Kävijämäärät vaihtelevat kuukausittain - hiljaisimmillaan alle 200 ja vilkkaimmillaan lähes 400. Vuotuinen kävijämäärä on parisentuhatta ja risat.

Onko tarvetta toiminnan laajentumiseen?
Toki unelmissa siintää isommat tilat vielä paremmalta paikalta, mutta kovin tyytyväisiä olemme nykyiseenkin toistaiseksi. Saman henkisiä yhteistyötahoja on löytynyt Joutsenosta, Imatralta ja Jaalasta. Aikeissa on edustaa toimintaamme erinäisissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa.  Kesällä 2013 tulemme toimimaan HEIMO-hankkeen kanssa yhteistyössä ja suunnitelmissa on niinkin vaatimaton tavoite kuin lappeenrannan Vesitornin avaaminen yleisölle ja paikallisille kulttuuritoimijoille. HEIMO on Kiasman ja School of activismin yhteishanke, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisää HEIMOSTA ja HOI SIEstä täällä: http://www.heimo.fi/heimo-lets-go/

Onko teillä jokin linjaus millaisia teoksia tai taiteilijoita galleriassa on esillä?
Taiteilijat valikoituvat avoimen näyttelyhaun kautta. Suosimme nuoria ja paikallisia taiteentekijöitä riippumatta taiteen alasta ja pyrimme mahdollisimman monipuoliseen tarjontaan tiloissamme. Peräänkuulutamme tuoretta näkemysta ja kannustamme ennakkoluulottmaan esillelaittoon - jopa tilan uudelleenrakentamiseen. 

Mikä näyttely on tällä hetkellä meneillään?
1.-30.6. Isolla puolella valokuvataiteilja Arttu Muukkosen Lappeenranta- näyttely, jossa on kuvattu rikkaita venäläisiä turisteja Lappeenrannassa sekä oranssin seinän pienoisnäyttelyssä Jaakko Siitosen ruoka-aiheinen valokuvakokonaisuus "64 päivää".

Mikä on seuraava näyttely?
Heinäkuussa tilan valtaa kuratoimani näyttely, jonka annista vastaa Huhtiniemessä 80-luvun lopulla syntyneiden nuorten miesten kaveriporukka, jonka kasvua ja omaehtoista luovaa tekemistä olen pari vuotta vanhempana mielenkiinnolla saanut vierestä seurata.

Galleria HOI SIE.
Koulukatu 27, sisäpihalla.
ma-ti suljettu, ke-su 12-16
https://www.facebook.com/GalleriaHOISIE

Kuvat: Galleria HOI SIE / Ville Silvennoinen

Kulttuurisuunnistus onnistui mainiosti!

Luova Etelä-Karjala esittäytyi ympäri Imatraa Kulttuurisuunnistuksessa lauantaina 4.5. ja tapahtuma onnistui mainiosti! Valtavat kiitokset kaikille luoville toimijoille sekä suunnistajille! Uutisvuoksi kirjoitti meistä 5.5. sunnuntain lehteen puolitoista sivua. Etelä-Karjalan radio haastatteli minua perjantaina iltapäivällä ja haastattelu oli kiirinyt moniin korviin. Erään suunnistajan mukaan: ”oli niin mielenkiintoinen haastattelu, että piti lähteä katsomaan mitä täällä tapahtuu.”

Alkuverryttelyn veti Sami Sivonen IRTI-teatterista.

Aamu alkoi hilpeästi verryttelyllä, jossa demonstroitiin kaupunkisuunnistusta. ”Suunnistajalla on polvet tälleen vähän yhdessä, kartta kädessä ja pää pyörii!” Välillä piti tervehtiä kaupunginjohtajaa ja yrittää lainata talousjohtajalta viitonen. Kulttuurirastin kohdalla huudettiin: ”Wau!” Naurulihakset vertyivät kaikilla suunnistajilla ja lämminkin tuli.
 

Virkkukukkusen ateljeessa sai katsella tuotteiden valmistusta

Svetlana Luninan ja Reijo Mörön ateljee keräsi 45 vierasta!

 
Juttelin monen suunnistajan kanssa ja heistä moni kertoi aikovansa kiertää kaikki kohteet. Monet olivat lähteneet pyörillä viettämään liikuntapäivää. Eräs isä poikineen kertoi klo 13 mennessä keränneensä 9 leimaa ja aikovansa kerätä kaikki! Järjestäjinä mielestämme ensikertalaiseksi tapahtumaksi tämä veti hyvin väkeä: keskimäärin 15 vierailijat tienoilla joka paikassa, vaikka osa oli avoinna vain tunnin. Svetlana Luninan ja Reijo Mörön ateljee oli päivän yleisömagneetti huikealla 45:llä kävijällään!

Suunnistuskartan arvontakupongin palauttaneiden kesken arvoimme luovien tekijöiden lahjoittamat palkinnot ja voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti. Palkinnot ovat noudettavissa 21.5. asti Imatran pääkirjaston palautustiskiltä 2.kerroksesta.

Kirjaston aulassa luovat tekijät myivät tuotteitaan.

Toiveita on tullut, että kulttuuriin suunnistettaisiin jatkossakin. Kaiken palautteen olemme keränneet talteen ja kehitämme tapahtumaa niiden pohjalta. Ajankohtaa monet kiittelivät: mökkikausi ei vielä ollut alkanut, mutta oli tarpeeksi lämmintä, että pääsi pyöräilemään. Kun pohdimme mahdollista seuraavaa Kulttuurisuunnistusta, heräsi idea, jossa tapahtuma toteutettaisiin ravintolapäivän tapaan. Kaikki toimijat osaisivat mainostaa omaa tarjontaansa ja perustamme Facebookiin sivun tapahtumalle. Sieltä löytyy ajankohtaiset tiedot aiheesta. Sivu tulee olemaan avoin niin tapahtuman toteuttajille kuin yleisöllekin.

Neitsytniemen kartanon maisemat ovat hienot keväälläkin. 

Suunnistajat löysivät Konserttihovillekin ilman ongelmia.

Kuvat on ottanut Heini Kähkönen.

Millainen on sinun eteläkarjalaisuutesi?

Kuva: Mervi Raja, 2008

Kulttuurikutinaa -hanke ja Etelä-Karjalan liitto järjestävät seminaarin, jossa pohditaan eteläkarjalaisuutta ja sen tuotteistamista. Liitolla on tapana järjestää vuosittain kotiseutuseminaari, jossa pohditaan maakuntaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Viime vuonna aiheena oli mm. paikallismuseot.

Kulttuurikutinaa -hanke lähti seminaariyhteistyöhön, koska hanketyöntekijät ajattelivat voivansa tarjota myös luoville toimijoille foorumia maakunnan identiteetin pohdintaan. Erityisesti toivomme pohdintaa siitä, miten identiteettiä voisi tuotteistaa? Tai onko identiteetin tuotteistaminen edes mahdollista?

 ”Mie saatan lähtee Karjalast, mut Karjala ei lähe miust” – Etelä-Karjalan monet kasvot -ko­ti­­seutuseminaari järjestetään Savitaipaleen Olkkolan hovissa. Historiallisen ympäristönkin uskotaan kirvoittavan paikalletulijoiden kielenkantoja. Tilaisuus on kaikille avoin ja kaikki näkökulmat ovat tervetulleita.

Kuva: Mervi Raja, 2008

Tässä ote tilaisuuden tiedotteesta: "Keskustelua Etelä-Karjalasta ja eteläkarjalaisuudesta pohjustavat aktiivinen kansalaistoi­mija Tanja Karppinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja omintakeista eteläkar­jalai­suutta viestivän Virkkukoukkusen perustaja Tiina Kärkäs. Oman lusikkansa samaan soppaan pistävät imatralaisten nuorten taiteilijoiden Ajantappajat ry:n Santtu Määttänen sekä paikallisuutta viljelevistä teatteriesityksistä tuttu Minna Mänttäri lappeenrantalaisesta Teatteri KESY ry:stä."

Kahvitarjoilu alkaa Olkkolan hovissa 22.5.2013 kello 17.30 ja varsinainen ohjelma kello 18.00.

Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi 17.5.2013 mennessä suunnitteluavustaja Minna Taipaleelle Etelä-Karjalan liittoon puh. 040 1390 168 tai minna.taipale@ekarjala.fi.

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Anu Talkalta puh. 040 350 8111 ja anu.talka@ekarjala.fi.

Linkki tapahtuman julisteeseen
Linkki tapahtuman tiedotteeseen Etelä-Karjala-instituutin sivuilla
Linkki Etelä-Karjalan liiton sivuille



Viereinen kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro

Kulttuurikutinan tapahtumia huhti-toukokuussa

Kevät etenee ja Kulttuurikutinaa-hankkeessa tapahtuu kaikenlaista huhtikuu-toukokuun aikana.

Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!
Tässä tietoa seuraavista tapahtumista:

• ”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” –tilaisuus Imatralla ja Rauhassa 24.4.
• Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa 25.4.
• Kulttuurisuunnistus Imatralla 4.5.
• Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille 7.5. Lappeenrannassa
• Paikallisuusseminaari 22.5.
• Atte Pajun kierätävä taidenäyttely 29.6-30.9. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa

”Kylpylämatkailun mahdollisuudet” -tilaisuus Imatralla ja Rauhassa ke 24.4.

Tilaisuudessa mietitään millaisia oheispalveluita on mahdollista tarjota kylpyläasiakkaille sekä etsitään uusia kumppaneita ja ideoita. Tapahtuma on suunnattu erityisesti eteläkarjalaisille matkailun ja luovien alojen toimijoille: yrittäjille, yrittäjiksi aikovilla, järjestöille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuus alkaa Rauhassa Williporo-ravintolassa (Almintie 11) klo 9.30 ja Imatran kylpylällä (Purjekuja 2) klo 12.00. Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetus Lappeenrannasta, joka kulkee Lappeenrannasta Rauhaan, sieltä Imatran kylpylälle ja takaisin Lappeenrantaan. Päivän aikana kuullaan puheenvuoroina yritysesimerkkien tarinat, kylpylöiden edustajien ajatuksia siitä mitä palvelutarpeita kylpylämatkailijalla on sekä tietoiskut Leader-rahoituksesta ja Luova Etelä-Karjalasta.

Tilaisuus ja kuljetus ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen (heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963) 21.4. mennessä. Kerro ilmoittautuessasi myös osallistutko kuljetukseen.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n Maaseutukoordinaattori II-hankkeen kanssa. 
Lisätietoja ja päivän aikataulu (pdf).


Kompastu kulttuuriin: Tarinanäytelmiä Rautjärvellä ja Parikkalassa to 25.4.

Teatteriryhmä Petrolin esittämiä ”Pieniä tarinanäytelmiä” nähdään Rautjärvellä ja Parikkalassa torstaina 25.4.2013. Näytelmät on ohjannut Johanna Juslin. Näytelmät ovat ilmaisia, kaikille avoimia ja kukin näytelmä kestää noin puoli tuntia.

Esitysajat ja paikat ovat:
klo 15.00 Hoivakoti Silamuskoti, Simpele (Änkiläntie 153)
klo 17.00 Rautjärven pääkirjasto, Simpele (Roihankatu 6)
klo 19.00 Tarnalan koulutalo, Parikkala (Niukkalantie 496) (Kahvia myytävänä ennen esitystä alkaen klo 18.30 ja esitys alkaa klo 19.)


Kulttuurisuunnistus Imatralla la 4.5.

Luova Etelä-Karjala esittäytyy ympäri Imatraa kaiken ikäisille lauantaina 4.5. klo 10–22. Vieraile taiteilijoiden työtiloissa, avoimissa teatteri- tai tanssiharjoituksissa, tutustu historiaan ja kerää samalla rasteilta leimoja! Suunnistajat palkitaan luovien toimijoiden tuotteilla. Lisätietoja saa Anna-Kaisa Ekiltä: anna-kaisa.ek(at)lut.fi, puh. 050 322 6907. Tapahtuman tarkemmat tiedot ja aikataulu päivitetään tänne Luova Etelä-Karjala-blogiin.


Tekijänoikeuskoulutusta luovien alojen toimijoille ti 7.5. Lappeenrannassa

Kulttuurikutinaa järjestää koulutuksen "Tekijänoikeus – miten käytän toisen työtä ja huolehdin omista oikeuksistani" Lappeenrannan Kasinolla (Ainontie 10) ti 7.5. klo 8.30-13.00. Päivän puhujana on Juha Kallanranta Kopiostolta. Kallanranta on ollut useita vuosia Kopioston palveluksessa ja hänen päätyönään on viimeisten 15 vuoden ajan ollut kouluttaa ja opastaa tekijänoikeusasioissa oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, yrityksiä ja yksittäisiä henkilöitä. Kallanrannan osaamisalaansa ovat tekijänoikeudet luovilla aloilla laajasti, mm. musiikki, kuvataide ja elokuva.
Kopiosto on Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö.

Koulutus on ilmainen. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963

Juha Kallanranta ottaa mielellään etukäteen vastaan toiveita sen suhteen, mitä asioita aamupäivän aikana käsitellään, joten ilmoittautumisen yhteydessä voi myös kertoa toiveita koulutuksessa käsiteltävien teemojen suhteen.


Etelä-Karjalan monet kasvot -seminaari 22.5.

Savitaipaleen Olkkolan hovissa 22.5. klo 17.30-20.30. Pohditaan Etelä-Karjalaista identiteettiä ja sen hyödyntämistä erityisesti luovilla aloilla. Kulttuurikutinaa järjestää seminaarin yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa.


Kompastu kulttuuriin: Atte Pajun kiertävä taidenäyttely 29.6–30.9.

Kulttuurikutinaa järjestää kesällä kiertävän taidenäyttelyn, ”Taivaankansi pelakuu”, jossa on esillä Atte Pajun teoksia. Pajun näyttely on hankkeen ensimmäinen kokeilu kiertävästä taidenäyttelystä.

Näyttelyaikataulu: Parikkalan kirjasto: 29.6.–18.7., Simpeleen kirjasto: 20.7.–30.8. ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston galleria-aula: 2.-30.9.


Muistattehan, että Kulttuurikutinaa ottaa mielelläni vastaan ideoita luovilta tekijöitä eri tavoiksi kompastua kulttuuriin: tekijöitä, tiloja ja teoksia voi ehdottaa: heini.kahkonen(at)lut.fi, puh. 040 684 3963. Kompastu kulttuuriin toiminta pyrkii erityisesti edistämään kulttuurin saavutettavuutta haja-asutusalueilla.


Luova Etelä-Karjalan toiminnan puitteissa on toivottu vapaamuotoisia kokoontumisia luovien alojen toimijoille ja aiomme järjestää tätä tarkoitusta varten tulevaisuudessa Luova Etelä-Karjala -iltoja, joiden pääasiallisena tarkoituksena on verkostoitua. Ensimmäinen tapaaminen tulee olemaan Imatralla Kulttuurisuunnistuksen jälkeen, mahdollisesti viikolla 19. Tiedotamme tästä tarkemmin lähempänä!

Luovuutta Neitsytniemen kartanolla

Neitsytniemen kartano on eri tavoin mukana Luova Etelä-Karjala -toiminnassa. Haastattelimme yrittäjä Kirsi Keskitaloa kartanon toiminnasta.

Miten sinusta tuli yrittäjä Neitsytniemen kartanoon?

Perustin yrityksen MarkkinointiKikka Oy 3 vuotta sitten. Tätä ennen olin toiminut kappakeskusjohtajana eri puolilla Suomea vastaten mm. 3 uuden kauppakeskuksen kaupallisista avauksista. Olen aina halunnut perustaa oman yrityksen ja kun Neitsytniemen Kartanoon etsittiin yrittäjää, totesin, että nyt on sen aika.

Olin toiminut kartanoemäntänä sekä ravintola- sekä hotellinjohtajana aiemmin, joten tämä ala oli tuttu avaamisprosesseista alkaen. Koska olen kotoisin Imatralta, sekä olin työskennellyt täällä mm. Imatran Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajana, oli mukava palata omaan kotikaupunkiin ja tehdä yhteistyötä tuttujen ihmisten kanssa.

Oliko kulttuuri osa kartanon toimintaa alusta lähtien?

Neitsytniemen Kartano on yksi Imatran kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ja kauneimpia rakennuksia ja maisema on kuin maalauksesta upean Vuoksi-näkymän kera. Paikka on siis kuin taideteos jo itsessään.

Kauppakeskusten avajaismarkkinointiin sekä muuhun markkinointiin kuului paljon tapahtumien tuottamista ja järjestelyjä erilaisine ohjelmineen. Tein myös käsikirjoituksia ja ohjauksia tv- sekä radiomainoksiin. Jo toimintasuunnitelmassani otin kulttuurin ja taiteen tekemisen täällä huomioon.

Puitteet ovat ihanteelliset musiikkiesityksille,  pienimuotoiselle teatterille sekä myös erilaisille taidenäyttelyille. Kartanossa on ollut musiikkiesityksiä, pieniä konsertteja ja viime syksynä mm. musiikkimatka Viipuriin Linjuriautolla.

Mitä toimintoja kartanossa on ja miten se on avoinna?

Neitsytniemen Kartano toimii A-oikeuksin varustettuna tilausravintolana ja on pääsääntöisesti  avoinna vain etukäteen tilattaessa. Ravintolassa pidetään paljon erilaisia perhejuhlia ympäri vuoden; ristiäisiä, rippijuhlia, häitä sekä muistotilaisuuksia. Kartanolla on myös kokousvälineet, videotykki, valkokangas ja äänentoistolaitteet, joten täällä voi pitää kokouksia sekä erilaisia koulutustilaisuuksia. Ravintola on avoinna yleisölle myös erilaisina juhlapäivinä, kuten esim. vappupäivänä, äitienpäivänä sekä isänpäivänä ja BB-viikolla lounasaikaan. Neitsytniemen Kartanolla on avoimet ovet myös kulttuurisuunnistuksen päivänä kello 19-22 ja täällä on opastettuja kierroksia aina tasatunnein.

Kartanolla on vierashuoneita majoitukseen tällä hetkellä 5 kpl ja kesäksi otetaan käyttöön vielä remontoitu huoneisto esim. perhemajoitukseen. Huoneistoon on rakennettu myös keittiö, joten se soveltuu nk. omatoimilomailuun mökkimajoituksen tavoin. Kartanon sisällä on vuokrattavissa saunaosasto takkahuoneineen sekä pihalla vanha mökkityylinen pihasauna kylpytynnyrin kera. Neitsytniemen rannassa on Vuoksi-Kruununpuistoprojektin myötä rakennettu uusi kalastuslaituri sekä parkkipaikka vesi-wc:n kanssa. Kartanolla myydään kalastuslupia.

Mistä nousi ajatus Neitsytniemen paroni –näytelmän kirjoittamiseen?

Jo pikkutyttönä harrastin teatterintekemistä, laulua sekä tanssia, joten juuret esiintymiseen ja taiteen tekemiseen löytyvät jo sieltä. Aikuisena olen esiintynyt muutamassa musiikkinäytelmässä eri harrastajaryhmissä sekä kuulunut mm. Lappeenranna Kesäteatteri ry:n hallitukseen. Olen työskennellyt myös radiossa, erilaisten tapahtumien juontajana sekä messuemäntänä, joten esiintyminen on aina kuulunut elämääni.

Haaveenani on aina ollut kirjoittaa ja ohjata oikea näytelmä ja jossakin vaiheessa mahdollisesti myös kirja. Joku viisas on joskus sanonut: "älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi" ja minä päätin toteuttaa tätä neuvoa; ensin ryhtymällä yrittäjäksi ja nyt kirjoittamalla näytelmän.

Neitsytniemen Paroni -näytelmässä valmistaudutaan Paroni Edward von Nottbeckin syntymäpäiviin.

Valitsin aiheen ehkä juuri siksi, että sekä paroni että minä olemme molemmat syntyneet 22.4. ja siksi aihe oli läheinen minulle. Näytelmässä on historian havinaa, , naurua, laulua, jännitystä ja upeat puitteet. Faktatarinoita ja fiktiivisiä henkilöitä ja -tilanteita sopivasti sekaisin. Näyttelijät tulevat Irti-teatterista ja Temuta:sta ja olen saanut heiltä paljon apua ohjauksessa. Iso kiitos näytelmän toteuttamisesta kuuluu Henna Laitiselle ja Anne Suomalaiselle, joiden kautta sain näytelmään aivan mahtavat ja taitavat näyttelijät sekä soittajat.

Neitsytniemen Paronin ensi-ilta on 28.4.2013 kello 16.00 ja seuraavat näytökset ovat  torstaina 2.5. ja tiistaina 7.5. kello 18 sekä äitienpäivänä kello 16.30 Lippuja myydän ovelta. Ennakkovaraukset tulee tehdä puhelimitse 040 159 1911 tai sähköpostilla kirsi.keskitalo@neitsytniemenkartano.com.

Näytelmässä esiintyvät:

Paroni: Jukka Rippe Riikonen, Hubert-herra Helsingistä: Sami Sivonen, Hubertin täti: Kirsi Luostarinen, kartanon piiat: Mia Winberg ja Suvi-Sisko Villanen.

Musiikki: Vilma Kuikka ja Elina Kukkonen Itse vilahdan näytelmässä pienessä roolissa paronittarena.

Tervetuloa kauniiseen Neitsytniemen Kartanoon!