Taidepuut 2014: Tekijät haussa

Taidepuiden tekijähaku alkaa taas, mutta ensin katson tarpeelliseksi esittäytyä. Olen Anne Tahvanainen, Kulttuurikutinaa-hankkeen uusi projektikoordinaattori. Heinin jäädessä pois, minä astun remmiin hankkeen loppuajaksi, eli tämän vuoden loppuun. En voi sanoa, etteikö se jännittäisi, mutta aloitetaan varovasti, siispä: Taidepuutekijät hakuun!

Kulttuurikutinaa-hanke ja edeltänyt KUTKA-hanke ovat järjestäneet Taidepuita marraskuisin osana Metkat-lastenkulttuuriviikkoja yhteensä kolme kertaa ja nyt tätä perinnettä jatketaan taas. Tänä vuonna Lastenkulttuurikeskus Metku järjestää Metkat-viikot 10.- 23.11.2014.

Kulttuurikutinaa-hanke etsii nyt taiteilijoita ja käsityöläisiä toteuttamaan tämän vuoden Taidepuita. Lastenkulttuurin edistäminen on tärkeä osa Taidepuita. Taidepuut toteutetaan siten, että puun ideoi käsityöläinen/taiteilija/muotoilija ja koristeet puuhun tekee jokin lapsi- tai nuorisoryhmä (koululuokka, päiväkotiryhmä, harrastajaporukka tms.). Kulttuurikutinaa-hanke maksaa puun materiaalikulut, tekijän mahdolliset matkakulut sekä palkkion Taidepuun ideoinnista ja lasten opastamisesta koristeiden teossa (palkkio n. 6-14h työstä 28e/h).

Voit itse ehdottaa sopivia lapsiryhmiä (esim. jos toimit jo jonkun ryhmän ohjaajana/opettajana) tai sitten Kulttuurikutinaa-hanke voi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä etsimään lapset/nuoret puuta toteuttamaan.

Puita pyritään pystyttämään yksi jokaiseen Etelä-Karjalan kuntaan – Lappeenrantaan ja Imatralle tarvittaessa useampiakin. Kerro siis myös mille paikkakunnalle haluaisit toteuttaa puun. Puita on tulossa rajattu määrä, joten otathan yhteyttä ajoissa!

Lähetä vapaamuotoinen hakemus 19.9. mennessä sähköpostiin anne.p.tahvanainen@lut.fi

Lisätietoja saa minulta.

Lisätietoja Metkuista: www.lastenmetku.fi

Kulttuurikutinaa-hankkeen Facebook-sivuilta löydä muutamia kuvia aiempien vuosien Taidepuista:

2013: www.facebook.com/media/set/?set=a.691457840872499.1073741831.199561150062173&type=3

2012: www.facebook.com/media/set/?set=a.513400818678203.120628.199561150062173&type=3

 

 

Kutisevaa kulttuuria – ajatuksia matkan varrelta

Kaksi vuotta sitten aloitin Kulttuurikutinaa-hankkeen projektikoordinaattorina ja nyt tuo pesti päättyy tämän viikon lopussa jäädessäni äitiysvapaalle. Koko hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, joten toiminta alkaa muutenkin olla jo loppusuoralla.

Aloittaessani tämän luovien alojen kehittämis- ja koulutushankkeen vetäjänä en tarkasti tiennyt mitä kaikkea työ piti sisällään, sillä hanke sisälsi paljon erilaisia kokonaisuuksia ja aloja, jotka eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Kulttuurikutinaa oli jatkoa vuonna 2011 toimineelle KUTKA-hankkeelle ja sain toki edeltäjiltä hyvän tietopaketin siitä, mitä aiemmin on tehty sekä tarkan hankesuunnitelman koulutusteemoineen ja toimintaohjeineen. En kuitenkaan tiennyt keitä tarkalleen ovat nämä eteläkarjalaiset luovien alojen osaajat tai minkälaisia koulutustarpeita heillä on ja mitä kaikkea monipuolista osaamista maakunnasta löytyykään.

Nyt kahden vuoden jälkeen monta kokemusta rikkaampana osaan katsoa luovia aloja jo aivan uusin silmin. Hankkeen aikana olen löytänyt monia uusia asioita kotiseuduiltani. Usein kuulee valitettavan, että ”eihän meillä, mutta muualla”, vaikka maakunnassa on paljon mistä olla ylpeitä. On lahjakkaita ammattilaisia niin korumuotoilun, teatterin, sisustussuunnittelun, kuvataiteen, kädentaitojen kuin tapahtumatuotannon aloilta. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka!

Kulttuurikutinaa on ennen kaikkea koulutushanke. Koska lähdin järjestämään koulutuksia ja etsimään kouluttajia aika ummikkona, pyrin joka paikassa kysymään itse kohdeyleisöltä, luovien alojen taitajilta, mitä he itse koulutuksilta haluavat. Joka tilaisuudessa on kerätty palautteita ja olen kuunnellut ihmisten kahvitaukokeskusteluja omista tarpeistaan mielenkiinnolla.

Hyvin nopeasti kävi selväksi, että ongelmakohdat ja kompastuskivet ovat usein hyvin konkreettisissa ja käytännönläheisissä asioissa, kuten että mitä, kenelle ja miten myyn. On turha lähteä ensin kertomaan myynnin hienoista moderneista tietoteknisistä keinoista, jos ei ole vielä edes tiedossa mitä oikeastaan teen ja miten voin osaamistani hyödyntää. Ruohonjuuritasolla ongelmia ei ratkota uudella mobiilisovelluksella, jos oma palvelu ei ole kasassa tai yhtään tilausta ei ole saatu edes ”perinteisin” keinoin myytyä. Oman alan osaaminen löytyy, mutta se kuinka tästä osaamisesta luoda itselleen elinkeino ja miten kertoa siitä muille, voikin olla aivan toinen asia. Toisaalta on myös iso joukko luovia osaajia, joilla on myyminen hallussa, mutta kaipaavat toiminnalleen lisätukea ja näkemystä siitä, kuinka päästä seuraavalle tasolle. Kohderyhmiä on monenlaisia.

Onneksi apunani alusta asti oli koko Suomen kattava luovien alojen verkosto ja heidän kontaktinsa. Sain verkoston kautta Etelä-Karjalaan loistavia, nimenomaan luovien alojen pienten tekijöiden ongelmat tuntevia kouluttajia. Mieleeni on hyvin jäänyt, kuinka hankkeen alkuaikoina helmikuussa 2013 järjestetyssä myyntikoulutuksessa Intotalon Ollis Leppänen laittoi kaikki tilaisuudessa olleet soittamaan kolme puhelua asiakkailleen. Näin yksinkertaisista asioista voi siis olla kyse.

Erityisesti kaikki pienryhmäkoulutukset ja näihin osallistuneet ovat jääneet mieleeni intensiivisinä kokonaisuuksina, joissa koettiin monia ahaa-elämyksiä, ryhmäytymistä ja askeleita uusiin suuntiin. Myös itse koulutuksia sivusta seuranneena tulin oppineeksi monta uutta asiaa. Rikastamo-ryhmä, Mitä myyt luova tekijä? -ryhmä, työpajakoulutus kuvataiteilijoille sekä tarinnallistamiskoulutus olivat kaikki kokonaisuuksia, joita oli erittäin mielenkiintoista olla mukana seuraamassa. Kaikki hankkeessa järjestetyt koulutukset ja tapahtumat löydät listattuna Etelä-Karjala-instituutin sivuilta. Jokaisessa tilaisuudessa on ollut oma oppinsa, kiitos paljon siitä kaikille kouluttajille ja puhujille!

Usein kuulee puhuttavan hienoja luovan talouden tulevaisuudesta, mutta monesti myös unohtuu, että näiden asioiden toteutumiseksi liikkeelle on lähdettävä pienestä. Nopeasti kasvavia start up -yrityksiä tarvitaan, mutta yhtä lailla on kunnioitettavaa, että yksi ihminen elättää itsensä omalla osaamisellaan. Siksi on ollut ilo olla järjestämässä koulutuksia tällaisille omaan asiaansa uskoville pienyrittäjille, freelancereille ja vastaaville tekijöille. 

On myös tärkeää muistaa ammattimaisen osaamisen merkitys ja voimavara. Termiin ”luova ala” lyödään helposti pienen puuhastelun ja jonkinlaisen ”hörhöilyn” leima. Tämän kattotermin alle kuitenkin levittäytyy monialainen joukko taitajia, joiden osaamiselle voi olla paljon hyötyä teollisuudessa, matkailussa ja yrityksissä useilla aloilla. Visuaalisesti, musiikillisesti ja esiintymistaidollisesti koulutettujen ihmisten taitoja voitaisiin hyödyntää monin uusin tavoin. Kyse on laajempialaisesta potentiaalisesta kuin vain torilla myydyistä villasukista ja taulusta olohuoneen seinällä - näitäkään yhtään väheksymättä!

Etelä-Karjalasta puhuttaessa usein nostetaan esille rakennemuutos, teollisuuden perinne ja vähäinen yrittäjyyden kulttuuri. Uskon sen perusteella, mitä kahden vuoden aikana olen nähnyt, että vastapainona tälle kaikelle, alueella on myös paljon muuta. Jos avaamme silmämme näkemään, mitä kaikkea potentiaalia maakunnastamme jo löytyy, mahdollisuuksia on vaikka mihin!

Olen koko hankkeen ajan kokenut yhteistyön tekemisen muiden hankkeiden ja tahojen kanssa erittäin hedelmälliseksi. Yhdessä tekeminen on tuonut tilaisuuksille lisää näkyvyyttä ja siten lisää osallistujia ja lisää hyötyjä kaikille. Yhteistyön tekeminen voimistuu mielestäni alueella kaiken aikaa ja toivottavasti tämä tapa laajentuu jatkuvasti – eikä vain luovien alojen kesken vaan moniammatillisesti. Kulttuurikutinaa-hankkeen yhteistyökumppaneita kahden vuoden aikana ovat olleet useat eri tahot ja kiitos siitä kaikille teille!

Eräs yhteistyön liittymä, jonka eteenpäin viemistä Kulttuurikutinaa-hanke KUTKA-hankkeen perinteenä jatkoi, on Luova Etelä-Karjala -brändin eteenpäin vieminen. Luova Etelä-Karjala edustaa ammattimaista ja paikallista luovien alojen osaamista. Hyvin toimiessaan tunnus voi kertoa avainlipun tavoin mitkä tuotteet ja palvelut ovat paikallista laatutyötä sekä sen ympärille voi muodostua ainutlaatuinen moniammattimainen verkosto. Luovilla aloilla tehdään monesti töitä yksin tai pienissä ryhmissä, joten verkoston tuki ja turva on tärkeää. Hankkeessa tunnukselle teetettiin nettisivut (www.luovaetelakarjala.fi), sen alla järjestettiin useita tapahtumia (kuten myyntitilaisuudet ja Imatran kulttuurisuunnistus) ja verkostoa on kutsuttu koolle kokoontumisiin. Näissä tapaamisissa on luotu askelmerkkejä sille, että verkosto jatkaa toimintaansa hankkeista riippumattomana, tekijöiden omana tunnuksena.

Kulttuurikutinaa-hanke päättyy vuoden vaihteessa, eikä alueelle ilmeisesti ole näillä näkymin tulossa heti seuraavaa luovien alojen kehittämishanketta. Toivottavasti hankkeista päästään pysyvämpiin kuvioihin. Itse toivon luoviin aloihin kytkeytyviltä hankkeilta jatkossa fokusointia ja konkretiaa. Kulttuurikutinassa alueena oli koko Etelä-Karjala ja kohderyhmänä kaikki luovat alat. Jotta tästä päästäisiin seuraavalle tasolle, tarvitaan kohdistetumpia toimenpiteitä. Eri aloilla on erilaisia tarpeita. Lisäksi monet luovan alan ammattilaiset ovat jo hyvin pitkällä toiminnassaan, kun taas toiset kaipaavat apua aluksi ihan vain sen määrittelemiseen, mitä olen myymässä. Yksi ja sama koulutus ei voi vastata tällaisten eri ryhmien tarpeisiin. Uskon, että näihin asioihin panostaminen kuitenkin kannattaa, sillä näen näinä taloudellisesti haastavina aikoina luovissa aloissa valtavan potentiaalin myös Etelä-Karjalan alueella. Ajat ja elinkeinorakenteet muuttuvat, mutta se ei välttämättä tarkoita kotiseutumme kuihtumista, vaan voi merkitä uusien asioiden syntymistä.

Kaksi vuotta Kulttuurikutinaa-hankkeen parissa ovat olleet erityisen antoisia! Kiitos kaikille, ketkä ovat tehneet kanssani töitä hankkeen aikana! Ennen kaikkea kiitos kaikille tapahtumiin, koulutuksiin ja tempauksiin mukaan lähteneille ja osallistuneille! Ilman teitä koko hankkeen toteuttaminen olisi ollut täysin turhaa.

Kulttuurikutinaa ei vielä pääty tähän, vaan jatkuu joulukuuhun 2014 asti. Tulevista tapahtumista kuulette pian lisää syksyn ajan projektikoordinaattorina hankkeessa toimivalta Anne Tahvanaiselta. Tervetuloa mukaan vielä viimeisimpiinkin tapahtumiin!

Teksti ja kuvat: Heini Kähkönen 

Kuvat ovat otettu hankkeen järjestämissä tapahtumissa.