Teatteria Saimaan kanavamuseolla marraskuussa

Marraskuussa Saimaan kanavamuseolla nähdään mielenkiintoinen teatteriesitys, kun Teatteri Karelus esittää näytelmän ”Inhimillinen potretti – trilogia ihmisen ja esineiden kertomana”. Kyseessä on aikuisille suunnattu nukketeatterinäytelmä, jonka käsikirjoittaa, ohjaa ja esittää Emma Jussila-Scherman. Näytelmässä kolme erilaista pientä tarinaa muodostavat sooloteoksen, jossa viivähdetään hetki 1700-luvun Böömissä taiteilijaparantolassa ja käydään Israelissa 1500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Ilta päättyy Lappeenrantaan ja sotatalveen 1918. 

Emma Jussila-Scherman on lappeenrantalainen taiteilija, joka on perustanut yksityisen ammattiteatterin Teatteri Kareluksen Lappeenrantaan 7 vuotta sitten ja toiminut ammatissaan teatterin parissa 9 vuotta. Ensimmäiset sooloteokset aikuisyleisölle nähtiin jo 12 vuotta sitten Linnoituksen yössä, jolloin Aavelaiva-esityksen näki kahdessa päivässä yli 500 katsojaa. Teatteri Karelus on alueen ainoa yksityinen ammattinukketeatteri.

Emma vastasi kysymyksiin teatteriesityksiin liittyen.

Mistä idea esitykseen ja varsinkin sen esittämiseen Saimaan kanavamuseolla on lähtenyt?

Olemme Arja Ylä-Outisen (hänen yrityksensä Rouva Ruususuun Kestit tarjoaa kesäaikaan Saimaan kanavamuseon tiloissa kahvilapalveluja ja museo-opastuksia) kanssa tuttavia ja hän on kysellyt jo muutama vuosi sitten onko minulla jokin idea tai esitys, jota voisi kanavamuseolla esittää. Tila on rajallinen ja sinne mahtuu rajallinen määrä ihmisiä, mikä mahdollistaa sen, että esitystilanteesta tulee käsinekosketeltava ja intiimi.

Kuinka yhteistyö museon kanssa on mennyt?

Yhteistyö on alkanut hyvin. Toimin niin, että harjoittelen näytelmäni muualla, ja varsinaiset esitykset pidetään vasta museolla. Marraskuussa nähdään, miten esitykseni oikeasti tilassa toimivat ja löytävätkö ihmiset kanavamuseon esityspaikkana – tai löytävätkö ihmiset ylipäätään aikuisille suunnattua nukketeatteria Lappeenrannassa.

Antaako ympäristö jotain lisää esitykseen? Aikuisten nukketeatteria ei varmaan paljon täälläpäin esitetä, joten tämä on varmasti aika ainutlaatuinen esitys?

Olen alun perin suunnitellut esitykseni esitettäväksi kahvilassa, ja idea on ollut, että katsojia voi olla vaikka vain 15 tai 55. Esityksen maailmat ovat hyvin eri aikakausilta, joten museon arvokas tunnelma vanhoine kalusteineen sopii hyvin näytelmään. Esitys on tehty kansainvälisenä yhteistyönä yhdessä tsekkiläisen yhteistyökumppanini kanssa, ja sitä on tarkoitus viedä esitettäväksi Prahaan. Olen esittänyt aikuisille suunnattua nukketeatterinäytelmää ”Aavelaiva” vuonna 2002 Lappeenrannassa, sen jälkeen tein tarinan Aleksanteri I:stä. Nämä esitykset löydettiin hyvin, mutta on edelleen vaikeaa saada katsojia ja palstatilaa. On rankkaa vastata jatkuvasti kysymykseen, eikö nukketeateri ole vain lapsille: tätä kysymystä ei esitetä enää oikein missään muualla. Olen tehnyt Lappeenrannan Kaupunginteatterille Dogville ja Minä olen Adolf Eichman -näytelmiin suuria teatterinukkeja. Uskon että nukkien käyttäminen draamateatterissa on herättänyt ihmisten kiinnostuksen myös aikuisille tehtyyn nukketeatteriin.

Esitys on mielestäni erityinen. Siitä tekee erilaisen sen esityspaikka, se että nyt katsomoon ei päästetä ala-ikäisiä, se, että siinä käytetään esineteatteria. Näytelmän eteneminen ei ole se mihin olemme ehkä tottuneet perinteisessä ihmisteatterissa. Esiintymiseeni vaikuttaa kaikki mitä tilassa esityshetkellä tapahtuu, sillä onhan tila pieni. Esityksen muoto rakentuu etydimäisesti, osittain performanssin odottavaan ja kokeilevaan tyyliin ja ottaa impulsseja katsojista. Käytän pääasiassa kolmea erilaista tekniikkaa, minulla on käytössä klassisia marionetteja, suuria sauvanukkeja ja yhdistelmätekniikalla toimiva nukke. Sekä esineistöä, joka tarvittaessa herää näyttämöllä eloon. Osa kohtauksista on sanattomia, joten luvassa on jotakin muuta kuin normaalisti replikoitu dialoginäytelmä.

Voitko kertoa lisää tarinasta?

Esitys koostuu kolmesta erilaisesta tarinasta, joiden maailmat ovat hyvin kaukana toisistaan. Tarinoiden maailmoina ovat mm. 1700-luvun lopun Böömi henkilöhahmoinaan Mozart ja Casanova. Sitten on maailma 1500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua päähenkilönä nainen, joka on naimisissa miehen kanssa, kenen kanssa heillä ei ole yhteistä kieltä. Lopuksi pysähdymme Lappeenrantaan sotatalveen 1918, missä keskeisenä hahmona on kuolema. Tämä kertoo omalla hiljaisella tavallaan tositarinoihin perustuvaa surullista kertomusta Suomen raa’asta sisällissodasta. Tarinoita yhdistävät elämän inhimillinen lempeys ja selviytymisen tahto sekä elämän tuomien vastoinkäymisten epäinhimillisyys.

Marraskuussa 2013 Saimaan Kanavamuseolla

Inhimillinen potretti – Human portrait

trilogia ihmisen ja esineiden kertomana- trilogy performed with objects and actor

käsikirjoitus, ohjaus, esittää: Emma Jussila-Scherman

Esitysajat: pe 1.11. klo 19, la 2.11. klo 14 ja pe 8.11. klo 19

Liput 19e/hlö sisältää esityksen ja tarjoilun (kahvi/tee, leivonnainen)

Esitys on aikuisille.

Ovet ovat auki alkaen klo 18 kahvitusta ja museoon tutustumista varten, esitys alkaa tasan klo 19. Kesto n. 60 min.

Ennakkovaraus välttämätön!

Varaus ja tiedustelut: 040 8337027/Emma tai emma(ät)karelus.org

Varatessasi sähköpostilla, odota vahvistusviestiä, että paikat teille varattu.

Esityspaikka: Saimaan Kanavan museo, Sulkuvartijankatu 16, 53300 Lappeenranta (pysäköinti Mälkiän sulun yhteydessä). P. 050 300 6322 / Arja Ylä-Outinen, arja.yla-outinen(ät)pp.inet.fi

Kuvat: Anniina Meuronen ja Emma Jussila-Scherman