Vuoden lupaus

Etelä-Karjalasta löytyy monenlaisia lupaavia ja uusia lahjakkuuksia. Tällä kertaa esittelyssä on keväällä kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistunut Riikka Toivonen, joka voitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn taidekoulujen välisen "Vuoden lupaus"-kilpailun tilataideteos-opinnäytetyöllään ”Kadonnut tila”. Voittaja julkaistiin 4.10 Tampereen Taidemessuilla. Teos oli esillä Imatran taidemuseolla viime keväänä. 

Tampereen Taidemessujen sivuilla kerrotaan, että Taidemessut 2013 etsi Vuoden lupausta suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kuvataiteen alojen opiskelijoiden ja vasta valmistuneiden joukosta. Kilpailun raatiin kuului Tampereen Taidemessujen näyttelytoimikunnan asiantuntijoita.

Kysyimme lisää Riikalta kisasta ja sen voittamisesta ja hän vastasi näin:

”En ollut kuullut koko kisasta aiemmin ennen kuin rehtori mainitsi asiasta viime keväänä. Kilpailukutsu oli lähetetty kaikkiin kuvataidetta opettaviin korkeakouluihin ja jokainen koulu  pystyi nimeämään kisaan yhden kilpailuteoksen. Sain ilokseni kuulla että minun opinnätetyöni oli valittu mukaan.

Syyskuun alussa sain yhteydenoton jossa kerrottiin että minun työni oli voittanut kisan ja se haluttaisiin esille Tampereen kolmipäiväisille taidemessuille.  Messuilla minua haastateltiin lavalla ja olin esittelemässä työtäni messuvieraille. Messuilla oli  esillä pääasiassa myytävää grafiikkaa ja maalaustaidetta, epäkaupallinen tilataide-teokseni edusti hyvin erilaista taiteen tekemistä kuin pääosa muista teoksista

Kisasta ei tullut rahapalkintoa, mutta se oli ennen kaikkea tärkeä kannustus juuri valmistuneelle kuvataiteilijalle. Kilpailu on herättänyt ihmisten mielenkiintoa ja uskon että se parantaa mahdollisuuksia toimia tällä alalla. Voitto antoi ainakin hyvää alkuvauhtia.

Olen opiskellut kuvanveistoa ja kiinnostunut tila-taiteesta. Työni ovat usein installaatioita. Opinnäytetyöni, nimeltään "Kadonnut tila"  sai alkunsa viime vuoden aikana kun olin  kaksi lukukautta vaihdossa Yhdysvalloissa, Colorado Springsissä, Colorado Collegessa. Mieleeni nousi paljon muistoja Suomesta. Aihe, joka alkoi kiinnostaa eniten, oli vierailu isoäitini kanssa hänen kotitalon raunioilla Viipurissa vuonna 2010. Talo oli lähes kokonaan tuhoutunut. Minua alkoi kiehtoa kaikki se, mikä oli ajan myötä kadonnut ja minkä pystyin vain mielessäni rakentamaan uudelleen.

Minulle koko rakennus oli täysin kuvitteellinen ja mielikuviin perustuva.  Tämä kokemus oli työn lähtökohtana, itse teos kehittyi vuoden aikana hyvin pelkistetyksi. Yleisesti ottaen voisi sanoa että työ tutkii tilaa ja sen rajoja. Mistä tila muodostuu ja missä sen rajat kulkevat?

Teokseni syntyy hyvin yksinkertaisista materiaaleista: langoista, valoista ja pimeydestä. Teen pimeään huoneeseen langasta seinien ääriviivoja. Tämä lanka hehkuu pimeässä ja synnyttää illuusion oikeasta seinästä. Huoneeseen piirtyy toinen, kuvitteellinen tila, jonka sisällä katsoja voi kulkea. Langat himmenevät ajan kuluessa ja muutaman minuutin välein huoneeseen syttyy valo, joka lataa lankojen hohdon uudelleen. Samalla illuusio särkyy ja katsojalle paljastuvat huoneen todelliset ääriviivat.

Minusta on ollut mielenkiintoista seurata, miten erilailla ihmiset kokevat tämän kuvitteellisen tilan. Monet katsojat uskovat seinän aluksi olevan oikea, ja vaikka illuusio särkyy he jäävät silti pohtimaan, että mikseivät uskalla astua tämän seinän läpi? Teos muuttuu voimakkaasti sen mukaan, minkälaiset ihmiset ovat huoneessa samanaikaisesti ja minkälaisen "sosiaalisen tilan" he sinne luovat.”

Kuva: Riikka Toivonen (kuvassa yksityiskohta teoksesta)